Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2019 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia.
Eivätkö suomalaiset osaa enää käsitellä rahaa? Siltä ainakin näyttäisi viimeaikaisten velkaantumistilastojen ja Suomi-Areenassa pidetyn Suuren Pankkikeskustelun perusteella. Tästä kotitalouksien huolestuttavasta velkaantumisesta kirjoittaa Kauppalehti.
Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 asuntovelkaa keskimäärin 98 735 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 133 350 euroa, oli kahden huoltajan lapsiperheillä. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi vajaan prosentin.
Kuluttajien odotetaan jo lähivuosina olevan aktiivisia toimijoita sähkömarkkinoilla. Asennetasolla uudet ratkaisut kiinnostavat, mutta käytännössä hankintoja ei ole vielä juuri tehty, koska helppokäyttöisiä palveluita tai yleistä tietoa ei ole ollut vielä riittävästi tarjolla. Osa pientaloasujista tuntee huonosti sähkönkäyttöään eikä edes sähkösopimuksen kilpailutus ole kovin yleistä, vaikka sillä olisi saatavissa selvää säästöä.
Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää lisäävät taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan asunto-osakeyhtiöiden uudis- tai korjausrakentamista. Kulutusluottojen ehtojen keveneminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät entisestään kotitalouksien riskiä velkaantua.
Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.