Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
”Taas joku tagi ja töhryjä ulko-oven pielessä. Naapurin pyöräkin vietiin.” Tällaisessa tilanteessa taloyhtiön hallitus saattaa alkaa miettimään keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Herää kysymys kameravalvonnan toteuttamisesta.
Haaste, asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitettu ilmoitus ja muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi yhtiölle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, isännöitsijälle tai muulle henkilölle, jolla on asunto-osakeyhtiölain nojalla oikeus edustaa yhtiötä. On tilanteita joissa sillä, kuka on oikeutettu vastaanottamaan tiedoksiannon asunto-osakeyhtiön puolesta, on suuri merkitys! Korkeimman oikeuden ratkaisu 1993:81 koskee hallituksen varajäsenen oikeutta tiedoksiantojen vastaanottamiseen.
Vuokralainen on asettunut aloilleen ja viihtyy uudessa kodissaan hyvin. Elämää nähneet seinät ovat kuitenkin alkaneet vähitellen tympiä, ja vuokralainen päättääkin pirauttaa vuokranantajalle. Vuokranantaja suostuu empimättä maalausaikeisiin, saahan hän valkoiset seinät kellastuneiden tilalle, ja vieläpä ilmaiseksi.
Taloyhtiöt ajantasaistavat kiinteistöjään ja samalla monet tietoliikennepalveluyritykset tarjoavat monipuolisia laajakaistaliittymiä. Tämä nostaa esille keskustelun siitä, miten asiasta tulisi taloyhtiössä päättää ja joutuvatko kustannuksista maksamaan myös ne, jotka eivät palveluja tarvitse. Yhtiökokouksen päätökset Nykyisin huoneistokohtaisen laajakaistayhteyden katsotaan olevan tavanomaista asumisen tasoa, joten yhtiö voi päättää uuden tiedonsiirtoverkon asentamisesta rakennukseen ja myös laajakaista -palvelun käyttöönotosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.
Tavallisesti putkiremontin kustannusten jakaminen osakkaille ei tuota suurta päänvaivaa. Asunto-osakeyhtiölaissa on hyvin selkeät säännökset hankkeen kustannusten jyvitykseen. Normaalitilanteessa kaikki yhtiön osakkeenomistajat osallistuvat hankkeen kulujen kattamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan.
Opintonsa aloittava nuori on pahassa pinteessä, sillä jäätelökioskilla ansaitut kesätienestit eivät riitä kolmen kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden maksamiseen. Vuokranantajaa taas mietityttää nuoren ihmisen maksukyky: luottotiedot ovat kyllä kunnossa, mutta eihän nuori ole välttämättä vielä itse laskujaan maksellut. Nuoren vanhemmat taas pelkäävät lapsensa jäävän pian ilman asuntoa.
Rivitalo- ja paritaloyhtiöissä asuntoihin kuuluu usein ”oma piha”; tai näin ainakin osakkeenomistaja ajattelee. Tosiasiahan kuitenkin on, että asunto-osakeyhtiö omistaa sekä rakennukset että piha-alueet (ellei kyse ole vuokratontista). Osakkeenomistajan oikeus piha-alueisiin on siten aina hallinta- tai käyttöoikeutta.
Talvi on selätetty ja kesä nurkan takana. On aika tarkistaa yhtiön hallinnassa olevat piha-alueet – etenkin lasten leikkipaikkojen turvallisuus. Millainen on yhtiön johdon vastuu kiinteistön turvallisuudesta ja kuka tekee päätökset ja ryhtyy toimiin, jos yhtiön hallinnassa oleva leikkipaikka osoittautuu turvamääräysten vastaiseksi?
Kevät on uuden alku myös monen taloyhtiön hallitusrintamalla. Evästykseksi uusille hallituksen jäsenille ja kertaukseksi vanhoille konkareille olen koonnut tälle palstalle muutamia vastauksia lakineuvonnassa esitettyihin kysymyksiin hallituksen toiminnasta ja päätöksenteosta. Kun uusi hallitus on yhtiökokouksessa valittu, pitää hallitus yleensä välittömästi järjestäytymiskokouksen.
Kevään yhtiökokouskausi on jälleen käynnissä ja samassa yhteydessä punnitaan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuuta tilikauden aikana tapahtuneista asioista. Taloyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous, ja hallituksen ja isännöitsijän ”sooloilut” saattavat päätyä helposti tarkastelun kohteeksi juuri tilikauden päätyttyä. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävät Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten […]
Silloin tällöin tulee taloyhtiöissä esiin tilanteita, joissa osakkaan vuokralainen innostuu juhlimaan ja vuokra-asunnosta tulee aina auki oleva biletila. Tämä harvoin sopii taloyhtiön muille asukkaille, yöllä kun pitäisi nukkumaankin kyetä. Miten yhtiö pääsee tehokkaasti eroon häiritsevistä juhlijoista?
Vuokranantajan on tärkeää sopia uuden vuokralaisen kanssa vakuudesta. Vakuus turvaa niin vuokranmaksua kuin asunnon kuntoakin koko vuokrasuhteen ajan. Minkä suuruinen vakuus on riittävä?