Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Urakkamuodolla tarkoitetaan rakennushankkeen osapuolten sopimusrakenteen organisointitapaa. Urakkamuodolla on keskeinen vaikutus työtä tilaavan yhtiön sopimuksiin ja vastuisiin ja oikean urakkamuodon valinta onkin yksi onnistuneen rakennushankkeen perusteista. Urakkamuodot on mahdollista jaotella tilaajan ja rakennusurakoitsijan välisen suoritusvelvollisuuden, urakoitsijoiden keskinäisten suhteiden tai urakan maksuperusteen mukaan.
Puolisot voivat omistaa yhteisenä kotina käytetyn asunnon yhdessä, tai asunto voi olla yksin toisen puolison omistama. Henkilöt voivat olla keskenään avio- tai avoliitossa, mistä johtuen esimerkiksi asunnon myyntiä ja perintöoikeutta koskevat säännökset ovat erilaisia. Avioliittolain säännökset omaisuudesta eivät koske avopuolisoita.
Vuokra-asunnossa ilmenneet vesivahingot aiheuttavat toisinaan hämmennystä Suomen Vuokranantajien lakineuvonnassa. Vahinkojen korjausvastuun jakautumisen lisäksi kysymyksiä esitetään muun muassa mahdollisiin vahingonkorvausvastuisiin sekä vuokranalennuksiin liittyen. Kuka korjaa?
Kevään varsinaiset yhtiökokoukset taloyhtiöissä lähestyvät. Kuinka osakkeenomistaja saa haluamansa asian yhtiökokouksen esityslistalle ja mitä mahdollisia muita seikkoja osakkeenomistajan tulee huomioida tulevaan yhtiökokoukseen liittyen. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat luetellaan asunto-osakeyhtiölaissa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan taloyhtiön teettämää valvontaa osakasremonteissa. Tässä osakasremontilla tarkoitetaan osakkaan tekemää tai teettämää kunnossapito- tai muutostyötä osakehuoneistossa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä on oikeus valvoa tällaisia osakasremontteja.
Vuokrasuhteen aikana vuokranantajalle saattaa tulla eteen tilanne, jossa vuokralainen esimerkiksi erilaisten terveysoireiden johdosta epäilee vuokra-asunnossaan olevan hometta. Tämän jälkeen vuokralainen ilmoittaa vuokranantajalle muuttavansa pois välittömästi ja vaativansa kaikki tilanteesta aiheutuneet kulut vuokranantajalta. Mikäli tutkimukset osoittavat selkeästi terveysvaaran olemassa olon, on vuokranantajan oltava tietoinen siitä, että laki tarjoaa vuokralaiselle mahdollisuuden purkaa vuokrasopimuksen.
Kiinteistöliiton lakineuvonnasta kysytään usein huoneistoparvekkeisiin liittyviä kysymyksiä. Kuka vastaa lumenluonnista ja muusta parvekkeen kunnossapidosta? Millaisia muutostöitä osakas voi parvekkeella tehdä?
Rivitalohuoneistoon sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin kerroshuoneiston vuokraukseen. Vuokrattaessa rivitalohuoneistoa vuokranantajan on syytä muistuttaa vuokralaista piha-alueen hoidosta. Osakkaan hallinta Lähtökohtaisesti yhtiöjärjestyksessä määritellään, että osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyä piha-alueetta taikka se,...
Isännöintitehtävien hoitaminen oman toimen ohella voi olla tietyissä tilanteissa vaihtoehto ulkopuoliselle ammatti-isännöinnille. OTO-isännöinti edellyttää kuitenkin riittävää tehtäviin perehtymistä ja tuo mukanaan vastuuta. Vaihtoehto ammatti-isännöinnille Asunto-osakeyhtiölaki ei vaadi isännöintitehtäviä hoitavalta henkilöltä...
Yksi isännöitsijän tärkeistä tehtävistä on isännöitsijäntodistuksen antaminen. Isännöitsijäntodistus on asiakirja, josta ilmenevät keskeisimmät asunto-osakeyhtiötä, osakkeita ja osakehuoneistoa koskevat tiedot. Osakkeenomistajalle on isännöitsijäntodistuksella merkitystä muun muassa asunto-osakkeiden kaupassa, luotonannossa ja asuntoa vuokrattaessa.
Putkiremontti kolkuttaa ovella, mikä tarkoittaa väistämättä osakkaille lisäkustannuksia. Vuokranantaja alkaa tällöin miettiä, millaisia vähennyksiä hänellä on oikeus verotuksessaan tehdä. Seuraavassa käsittelen verovähennysoikeuden edellytyksiä sekä kannustan jokaista vuokranantajaa aktiivisuuteen verotuksellisesti parhaimman vaihtoehdon läpiviennissä.
Hallitustyöskentelyn joustava sujuminen edellyttää päätöksiä monista kokousteknisistä asioista. Näistä on hyvä päättää hallituksen ensimmäisessä kokouksessa eli niin sanotussa järjestäytymiskokouksessa, joka on syytä pitää heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsee puheenjohtajan ja mahdollisen varapuheenjohtajan, mikäli yhtiökokous ei ole valinnut ko.