Remontilla koti vuokralaiselle

Lain mukaan vastuu huoneiston kunnossapidosta on vuokranantajalla. Vuokranantajan on varmistettava, että asunto on kunnossa koko vuokrasuhteen ajan. Tarvetta remontoinnille voi ilmetä kuitenkin vuokrasuhteen aikana taikka sen päättyessä. Remontissa on tärkeä kuunnella vuokralaisen toiveita.

Lain mukaan vuokranantaja voi suorittaa huoneistossa korjaus- ja muutostöitä vuokrasuhteen aikana. Käytännössä vuokranantajan on muistettava, että tekee töitä toisen ihmisen kodissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta ilmoittaa remontista etukäteen. Kiireelliset korjaus- ja muutostyöt vuokranantaja voi toki tehdä heti. Sellaiset korjaukset, joista ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä vuokraoikeuden käyttämiselle, voidaan suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin pieniä toimenpiteitä, kuten oven kahvan vaihtamista.

Laajemmista korjauksista ja parannuksista on ilmoitettava vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista. Tällaisena laajempana korjauksena pidetään jo esimerkiksi keittiökalusteiden vaihtoa taikka seinien maalausta.

Vuokranantajalla ja vuokralaisella on myös mahdollisuus sopia keskenään remontin aloittamisesta siten, että edellä mainittua ilmoitusaikoja ei tarvitse noudattaa. Asioista sopiminen osapuolten kesken pätee muihinkin tilanteisiin vuokrasuhteessa. Hyvät välit vuokralaiseen helpottavat myös remontoimista.

Vuokranantajan on kaikissa tilanteissa huolehdittava siitä, että hänen suorittamansa korjaukset ja muutokset eivät aiheuta kohtuutonta haittaa tai häiriötä vuokralaiselle. Vuokralaisella on oikeus saada vuokraa alennetuksi tai kokonaan vapautus vuokran maksamisesta siltä ajalta, jolloin huoneistoa ei ole voitu käyttää tai se ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

Huomioi vuokralaisen toiveet remontissa

Lähes aina vuokranantajan suorittamien remonttien yhteydessä puhutaan ilmoitusvelvollisuuksista, asbestista ja kunnossapitovastuusta. Harvemmin nousee esille se, mitä vuokralainen voisi haluta, tai onko tarvetta käyttää ammattimaista suunnittelijaa apuna huoneiston remontoinnissa. Remontin tarve lähtee yleensä huoneiston kunnosta, jossa ”kauneus on katsojan silmässä”. Osan mielestä muovimatto ja vanhat, mutta valkoiset seinät ovat hyväkuntoisen huoneiston tunnusmerkit, kun taas osan mielestä lattian pitää olla vähintään hyväkuntoista laminaattia ja seinien tulee olla vastamaalatut.

Itse ajattelen siten, että hyvä lähtökohta huoneiston kunnon ja tason arviointiin on se, että viihtyisikö sitä itse asunnossa ja voisiko sitä pitää omana kotina. Vuokraamisessa on kuitenkin kyse siitä, että vuokrataan ihmisille koteja.

Pintaremontit eivät ole kohtuuttoman kalliita ja voivat vaikuttaa paljonkin vuokralaisen viihtyvyyteen. Lisäksi vuokranantaja voi vähentää remontin kulut vuokratulon verotuksessa.  Vuokrasuhteen aikana remontoiminen on hieman hankalampaa kuin vuokralaisen vaihtuessa, mutta vuokrasuhteen aikana tehdyt remontit parantavat vuokralaisen asumisviihtyvyyttä ja edesauttavat pitkän vuokrasuhteen syntymistä.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.4.2015

Tuloero kasvoi omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä vuonna 2013

Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysytteli samana (kasvua 0,3 %). Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso laski edellisvuodesta reaalisesti 3,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

31.3.2017

Suuret asumiskustannukset hieman harvemmalla

Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa.

11.4.2016

Asumiskustannusrasitteisten määrä vuokralla asuvista kotitalouksista kasvussa

Suuret asumiskustannukset rasittavat vuokralla asuvia kotitalouksia useammin kuin omistusasunnoissa asuvia kotitalouksia. Vuokralla asuvista kotitalouksista 17,2 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2014. Osuus oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edeltävänä vuonna ja 3,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2012.

28.3.2018

Asumiskustannusrasitteisuus lähes ennallaan

Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti