Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Verovelvollinen on vastuussa siitä, että Verohallintoon ilmoitetaan oikeat ja paikkansa pitävät tiedot. Vuokranantajan tulee ilmoittaa kaikki vuokratulot ja kulut verotuksessa, vaikka kulujen vähentämisen jälkeen ei jäisikään verotettavaa tuloa. Jos vuokranantaja omistaa vain osan vuokratusta kohteesta, tulee vuokranantajan ilmoittaa vain oma osuutensa vuokratuloista ja niihin kohdistuvista menoista.
Vuokranantajan intressissä on saada vuokralaisehdokas kertomaan tietoja, joiden perusteella pystyisi arvioimaan, onko kyseessä hyvä vuokralainen. Lainsäädäntö asettaa kuitenkin tietyt rajat sille, millaisia tietoja vuokralaisehdokkaalta voi yleensäkään pyytää. Henkilötietojen käsittelyyn tulee soveltaa yleislakina henkilötietolakia, kun yksityishenkilön harjoittama vuokraustoiminta ei ole enää pienimuotoista eli vuokranantajaan sovelletaan elinkeinotoimintaa koskevia säännöksiä.
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009, AOYL) poikkeaa vanhasta siltä osin, että nykyinen sallii rekisteröidyn yhteisön valitsemisen isännöitsijäksi. Aiemman lain perusteella isännöitsijäksi voitiin valita vain luonnollinen henkilö. Vaikka nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on tullut voimaan 1.7.2010, on voimaanpanolaissa todettu, että yhteisön valitseminen isännöitsijäksi tulee mahdolliseksi vasta kun valtioneuvoston asetuksella on tästä säädetty.
Lakineuvontaan tulee ajoittain kysymyksiä siitä, minkälaisia muutostöitä osakas saa rivi- tai paritalon piha-alueella tehdä. Osakkaan muutostyöoikeuden kannalta merkitystä on ennen kaikkea sillä, onko piha-alue yhtiön vai osakkaan hallinnassa. Mitä eroa tällä käytännössä on ja miten yhtiö voi puuttua osakkaan luvattomasti toteuttamaan muutostyöhön?
Pian on taas yhtiökokousaika ja monessa taloyhtiössä aika valita kuluvalle vuodelle hallitus. Taloyhtiössä osakkaat saattavat tässä vaiheessa alkaa miettiä uskaltautuako hakemaan hallituksen jäseneksi. Hallitusjäsenyyttä saatetaan vierastaa ja hallitus saattaa joistakin osakkaista tuntua kaukaiselta toimijalta.
Lunta tulee – autot juuttuvat teille, lumikinokset valtaavat tienvarsien parkkialueet ja taloyhtiöt kantavat huolta katolta tippuvasta jäästä ja lumesta. Kiinteistönomistajana taloyhtiö on velvollinen huolehtimaan siitä, että liikkuminen kiinteistön alueella on turvallista sekä asukkaille että ulkopuolisille. Taloyhtiöllä vastuu, mutta mistä?
Uuden asbestilainsäädännön vaikutus osakkeenomistajan kunnossapitotyöhön Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön toisen osakkeen omistajan huoneiston käyttämiseen. Ilmoituksessa on oltava sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi arvioida, noudatetaanko kunnossapidossa hyvää rakennustapaa […]
Pienurakan yleiset sopimusehdot vai rakennusurakan yleiset sopimusehdot? Rakennushankkeissa sovitaan melkein poikkeuksetta, että osapuolten velvoitteet määräytyvät paitsi urakkasopimuksen ja erilaisten teknisten asiakirjojen mukaan, myös rakennusalan vakioehtojen mukaan. Vakioehtoja on kahdet: Pienurakan yleiset ehdot (ns.
Kalenterivuoden päättymisen myötä useassa yhtiössä tilikausi on päättynyt ja on tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen aika. Osakkaita luonnollisesti kiinnostaa minkälaisia kuluja yhtiöllä on ollut ja mihin perityt vastiketulot on käytetty. Vastikkeenmaksuvelvollisuus on keskeinen osakeomistuksesta seuraava velvollisuus.
Neuvonnassamme vuokranantajat pohtivat usein sitä, kuinka heidän kannattaisi suhtautua lemmikkieläinten pitoon vuokrahuoneistossa. Vaikka vuokrasopimuksessa on sovittu lemmikkieläintenpitokiellosta, miten kannattaisi suhtautua vuokralaisen pyyntöön ottaa kissa vuokrahuoneistoon? Tai mitä tehdään sitten, jos vuokralaisen Musti päättääkin tylsistyksissään nakerrella keittiön kaapiston kulmat?
Jos vuokrasopimus puretaan, se päättyy välittömästi. Mitään irtisanomisaikaa ei siis tällöin ole. Vuokranantaja voi kuitenkin halutessaan antaa vuokralaiselle muuttoaikaa kohtuulliseksi katsomansa ajan, esimerkiksi viikon verran.
Näin talvikauden alkajaisiksi on hyvä kerrata talvikunnossapitoon liittyviä käytäntöjä. Vaikka lumityöt usein kuuluvatkin taloyhtiön hoidettaviksi, on myös osakkaalle sälytetty eräitä tehtäviä. Kun lähtökohtana pidetään asunto-osakeyhtiölakia, voidaan todeta, että osakkaalle kuuluu huoneistoparvekkeiden huolellisen hoidon myötä roskien, lumen, jään ja veden poistamisesta huolehtiminen.