Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Taloautomaatiojärjestelmillä voidaan pyrkiä parantamaan turvallisuutta, luomaan säästöjä ja lisäämään asumismukavuutta. Esimerkiksi valaistus-, energia-, turvallisuus-, hissi- ja lämmitysjärjestelmät ovat yhä useammin kytkettyinä julkiseen verkkoon, jotta niiden toimintaa voitaisiin hallinnoida etäyhteyden kautta. Vaikka talotekniikan digitalisoituminen on kokonaisuutena erittäin positiivinen ja tervetullut asia, liittyy siihen myös riskejä.
Huoneistojen homevauriot ja erilaiset sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, eikä ole mitenkään tavatonta, että vuokralainen ilmoittaa oireilevansa vuokraamassaan huoneistossa. Lain mukaan vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus, jos huoneiston käyttämisestä aiheutuu terveydellistä vaaraa. Tällöin asiasta on kuitenkin pystyttävä osoittamaan näyttöä vaaran olemassa olosta, eikä vuokralaisen oma kokemus ole luonnollisestikaan asiassa riittävä näyttö. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, […]
Vähentääkö vedenkulutuksen huoneistokohtainen mittaus ja siihen perustuva laskutus veden kulutusta? On arvioitu, että asuntokohtaiset vesimittarit voivat parhaimmillaan vähentää yhtiön vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja. Mittareiden asennus vanhaan taloon on kuitenkin kallista, se on järkevintä tehdä putkiremontin yhteydessä.
Taloyhtiön kunnossapitovastuu käsittää asunto-osakeyhtiölain mukaan muun muassa vastuun rakennuksen perusjärjestelmistä, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmistä. Kun järjestelmät eivät toimi niin kuin pitäisi, joudutaan pohtimaan, onko taloyhtiön ryhdyttävä toimiin vian korjaamiseksi. Terveydensuojelulaissa säädetään asunnon terveydellisistä vaatimuksista.
Taloyhtiöissä takkoja voi esiintyä sekä alkuperäisinä että jälkikäteen teetettyinä. Lisäksi vanhoista taloyhtiöistä voi löytyä kakluuneja, jotka eivät kuitenkaan enää toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kenen vastuulla takkojen, kakluunien ja hormien kunnossapito missäkin tilanteessa on?
Osakkeenomistajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia paitsi omaa vuokralaistaan, myös taloyhtiötä kohtaan. Vuokralaisen viettäessä huoneistossa häiritsevää elämää, on vuokranantajan ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että asumisesta syntyy ääniä ja naapureiden normaalia elämää tulee sietää.
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä huoneistossaan erilaisia remontteja. Kuka nuo remontit maksaa, miten menevät vastuut ja kuka remontteja valvoo? Vastuita pohdittaessa on muistettava, että kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu tulee erottaa toisistaan.
Pääsääntöisesti vuokratussa huoneistossa asuu vuokrasopimuksen allekirjoittanut vuokralainen. Joskus kuitenkin saattaa tulla tilanne, että huoneisto luovutetaan kolmannen henkilön käyttöön. On vuokranantajan ja vuokralaisen etu tietää ja erottaa erilaiset tilanteet toisistaan turhien väärinymmärrysten syntymiseksi.
Taloyhtiöissä on erilaisia autopaikkoja. Seuraavassa käydään läpi autopaikkoihin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä. Autopaikat ovat yhtiön hallinnassa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole asiasta toisin määrätty.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen voi johtaa yhtiökokouksenpäätöksen pätemättömyyteen tai mitättömyyteen. Päätöksen pätemättömyyteen on reagoitava määräajassa. Helsingin hovioikeus on antanut keväällä 2016 tuomion siitä, oliko yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vedottu ajoissa (Helsingin hovioikeus 4.3.2016, nro 378).
Hyvä vuokrasopimus on aina tehty kirjallisesti selkeään ja yksiselitteiseen muotoon. Vuokrasopimusehtojen miettiminen tarkkaan kannattaa poikkeuksetta. Hyvin laadittu vuokrasopimus takaa parhaiten ongelmattoman ja pitkäaikaisen vuokrasuhteen.
”Minäkö hallitukseen? Ei missään nimessä!” Kysymys-vastauspari vaikuttaisi olevan yllättävän yleinen taloyhtiöiden yhtiökokouksissa.