Saunat ovat olleet ja edelleenkin ovat suosittuja Suomessa. Taloyhtiöiden huoneistoihin on näin ollen vuosien saatossa rakennettu saunoja, jos huoneistossa ei saunaa alun perin ole ollut. Osakas on melkoisen laajan muutostyöoikeuden nojalla usein ollut oikeutettu toteuttamaan saunan, kunhan muutostyöstä on tehty asianmukaiset ilmoitukset ja selvitykset yhtiölle. Saunojen kunnossapitovastuutta saatetaan myöhemmin kuitenkin joutua yhtiössä pohtimaan hiki otsassa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiön edellä mainittu vastuu rakenteista ja eristeistä rajoittuu kuitenkin yhtiön toteuttamiin tai yhtiön nimenomaisesti vastuulleen hyväksymiin asennuksiin.
Tämä tarkoittaa, että jos osakkeenomistajan toimesta on rakennusvaiheessa tai sen jälkeen parannettu huoneiston tasoa, vastaa osakkeenomistaja tasonparannusten kunnossapidosta sekä niiden yhtiölle aiheuttamista merkittävistä lisäkustannuksista huoneiston korjauksen tai yhtiön korjausurakoiden yhteydessä. Myös silloin, jos osakkeenomistaja on muuttanut huoneistonsa tai sen tilojen käyttötarkoitusta, on katsottu, ettei yhtiö automaattisesti vastaa muuttuneen käyttötarkoituksen vaatimista rakenteista tai eristeistä. Silloin kun kysymyksessä on jälkikäteen rakennettu tila, osakas vastaa viime kädessä korjauskustannuksista. Sillä, onko tasoparanukset tai erityisrakenteet asennuttanut nykyinen vai entinen osakkeenomistaja, ei ole asiassa merkitystä.
Tämä tarkoittaa, että kun osakas on muuttanut esim. vaatehuoneen käyttötarkoitusta saunaksi, yhtiö ei vastaa muuttuneen käyttötarkoituksen vaatimista rakenteista tai eristeistä. Osakas vastaa muutostyöntason siis saunan kunnossapidosta sekä saunan yhtiölle aiheuttamista merkittävistä lisäkustannuksista yhtiön korjausten yhteydessä.
Yhtiön on siis pidettävä kunnossa yhtiön toteuttamat sekä yhtiön nimenomaisesti vastuulleen hyväksymät rakenteet ja eristeet. Kunnossapitovastuun siirtyminen osakkeenomistajan muutostöistä osakkeenomistajalta yhtiön vastuulle edellyttää siis lähtökohtaisesti tätä koskevaa yhtiön nimenomaista päätöstä.
Yhtiöllä on lain mukaan oikeus valvoa muutostöitä ja asettaa niille tarvittaessa ehtoja. Tämä ei kuitenkaan siirrä kunnossapitovastuuta mainituista töistä yhtiölle. Muutostyön hyväksyminen tai remontin valvonta ei vielä merkitse kunnossapitovastuun siirtymistä yhtiölle, vaan kuten sanottu, kunnossapitovastuun siirtyminen osakkeenomistajan muutostyöstä osakkeenomistajalta yhtiölle edellyttää tätä koskevaa yhtiön nimenomaista päätöstä.
Huomion arvoista on kuitenkin, että sikäli, kun yhtiökokous on esimerkiksi päättänyt yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmän muuttamisesta siten, että sauna on lisätty kuuluvan huoneistoon eikä samalla ole otettu erillistä kunnossapitomääräystä, jonka mukaan osakkaat vastaavat saunasta, voidaan tämä oikeuskäytännön hengen mukaisesti, nähdä nimenomaisena päätöksenä hyväksyä muutostyön ja saunan yhtiön vastuulle.
Kristel Pynnönen
Kirjoittaja on apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä.
Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Hoitokulujen nousu uhkaa useamman kuin joka viidennen taloyhtiön maksukykyä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Vastikerästit ovat kuitenkin pysyneet maltillisina, eikä valtaosa yhtiöistä ole joutunut perimään ylimääräisiä vastikkeita.
Hämeenlinnalaisessa As Oy Ainontie 5–9:ssä vaihdetaan kuluvan vuoden aikana käyttövesiputkisto. Remontin sujumista on helpottanut hyvin tehty suunnitelma. Valmista on tarkoitus olla joulukuussa.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään