Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty tiettyjä oikeuksia määrävähemmistölle ja yksittäiselle osakkaalle. Yksittäisen osakkaan tärkeimpiä oikeuksia on oikeus saattaa haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa. As Oy:n yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat määrää pääasiassa yhtiön hallitus kokouksen koollekutsujana.
Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen on viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon. Jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana. Laki lähtee siitä, että vuokralaisen kanssa tulee sopia huoneistossa käynnistä eikä vuokranantajalla ole oikeutta käydä huoneistossa ilman vuokralaisen suostumusta.
Aika-ajoin neuvontaamme tulee yhteydenottoja liittyen kysymyksiin osakkeenomistajan oikeudesta asentaa lautasantenni huoneistoparvekkeelle tai peräti yhtiön katolle. Mihin toimenpiteisiin osakkeenomistaja voi muutostyöoikeutensa puitteissa ryhtyä ja mihin tarvitaan yhtiön lupa? Osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan muutostyöoikeus hallitsemassaan huoneistossa.
Mediassa on kohkattu paljon opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin elokuun alusta ja sen vaikutuksista vuokrasopimuksiin. Kimppa-asunnossa asuville opiskelijoille on aiemmin tehty yleensä yksi yhteinen tai erilliset yhteisvastuulliset sopimukset. Sopimuksessa kaikki vuokralaiset ovat yhdessä vastanneet vuokranmaksusta ja asunnon tavanomaisen kulumisen ylittävistä vahingoista ja sopimus on ollut mahdollista irtisanoa vain kokonaisuutena.
Monesti esteettömyydestä tulee mieleen ensimmäisenä vanhuusväestön mahdollisuus asua kotona pidempään. Esteetön kulku hyödyttää kuitenkin kaikkia taloyhtiöissä asuvia. Esimerkiksi vaunuja työntävät vanhemmat tai raskaita kauppakasseja kantavat hyötyvät yhtä lailla esteettömästä kulkemisesta.
Vuokranantajan on tärkeää sopia uuden vuokralaisen kanssa kotivakuutuksen ottamisesta. Ehto kotivakuutuksen ottamisesta kannattaa kirjata vuokrasopimukseen. Riittääkö vuokralaisen ottama vakuutus vai kannattaako vuokranantajan suojautua omalla vakuutuksella mahdollisia vahinkotilanteita ajatellen?
Taloautomaatiojärjestelmillä voidaan pyrkiä parantamaan turvallisuutta, luomaan säästöjä ja lisäämään asumismukavuutta. Esimerkiksi valaistus-, energia-, turvallisuus-, hissi- ja lämmitysjärjestelmät ovat yhä useammin kytkettyinä julkiseen verkkoon, jotta niiden toimintaa voitaisiin hallinnoida etäyhteyden kautta. Vaikka talotekniikan digitalisoituminen on kokonaisuutena erittäin positiivinen ja tervetullut asia, liittyy siihen myös riskejä.
Huoneistojen homevauriot ja erilaiset sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, eikä ole mitenkään tavatonta, että vuokralainen ilmoittaa oireilevansa vuokraamassaan huoneistossa. Lain mukaan vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus, jos huoneiston käyttämisestä aiheutuu terveydellistä vaaraa. Tällöin asiasta on kuitenkin pystyttävä osoittamaan näyttöä vaaran olemassa olosta, eikä vuokralaisen oma kokemus ole luonnollisestikaan asiassa riittävä näyttö. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, […]
Vähentääkö vedenkulutuksen huoneistokohtainen mittaus ja siihen perustuva laskutus veden kulutusta? On arvioitu, että asuntokohtaiset vesimittarit voivat parhaimmillaan vähentää yhtiön vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja. Mittareiden asennus vanhaan taloon on kuitenkin kallista, se on järkevintä tehdä putkiremontin yhteydessä.
Taloyhtiön kunnossapitovastuu käsittää asunto-osakeyhtiölain mukaan muun muassa vastuun rakennuksen perusjärjestelmistä, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmistä. Kun järjestelmät eivät toimi niin kuin pitäisi, joudutaan pohtimaan, onko taloyhtiön ryhdyttävä toimiin vian korjaamiseksi. Terveydensuojelulaissa säädetään asunnon terveydellisistä vaatimuksista.
Taloyhtiöissä takkoja voi esiintyä sekä alkuperäisinä että jälkikäteen teetettyinä. Lisäksi vanhoista taloyhtiöistä voi löytyä kakluuneja, jotka eivät kuitenkaan enää toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kenen vastuulla takkojen, kakluunien ja hormien kunnossapito missäkin tilanteessa on?
Osakkeenomistajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia paitsi omaa vuokralaistaan, myös taloyhtiötä kohtaan. Vuokralaisen viettäessä huoneistossa häiritsevää elämää, on vuokranantajan ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että asumisesta syntyy ääniä ja naapureiden normaalia elämää tulee sietää.