Lainsäädännössä ei mainintaa vesiporakaivojen suojaetäisyyksistä

Kiinteistön omistaja nosti oikeuskanteen naapurin porakaivon tehnyttä yrittäjää vastaan, koska porakaivon teko oli johtanut kiinteistön kaivoveden tulon heikkenemiseen. Helsingin hovioikeus hylkäsi kanteen, sillä väitettä porakaivojen liiallisesta läheisyydestä ei pystytty osoittamaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Vedentulon heikkenemistä valittanut vaati porakaivon asentaneelta yrittäjältä oikeuskulujen kanssa lähes 30 000 euron korvauksia. Hän perusti väitteensä sille, että kiinteistön arvo oli laskenut, sillä samassa vesisuonessa oli nyt kaksi kaivoa.

Naapurikiinteistön uusi porakaivo rakennettiin noin 13 metrin päähän kaivosta, jonka veden tulo alkoi takkuilla. Kaivot ulottuvat tavallisesti noin sadan metrin syvyyteen.

Kiista uusmaalaisten naapurusten kaivon rakentamisesta meni Hyvinkään käräjäoikeuteen, jossa kantaja vaati porakaivoyrittäjältä korvauksia. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kantaja ei pystynyt esittämään oikeudelle perusteluina käyttämiään aluehallintoviraston määräyksiä, joita kaivoyrittäjä olisi rikkonut. Lainsäädännössä ei ole mainintaa suojaetäisyyksistä vesiporakaivojen osalta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja katsoi, ettei yrittäjä aiheuttanut vahinkoa vahingonkorvauslain perusteellakaan.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Sen mukaan omistaja määrää kiinteistöstään ja myös siitä, mihin paikkaan porakaivo tehdään. Yrittäjä toteutti asennustyön ja hyödyn työstä sai kiinteistön omistaja.

Vesilain esitöihin viitaten hovioikeus totesi, ettei porakaivoyrittäjän toiminta ollut vesilain vastaista. Hovioikeus päätyi samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeuskin, sillä kantaja ei pystynyt osoittamaan seikkoja, joiden perusteella hänellä oli oikeus vahingonkorvaukseen.

Lue lisää täältä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

konkurssi

12.10.2023

Taloyhtiön konkurssin voi usein välttää

Taloyhtiötä voi uhata konkurssi, jos sillä on paljon korjausvelkaa. Kaikilla taloyhtiöillä ei ole varaa edes konkurssiin, sillä konkurssimenettely maksaa tuhansia euroja. Konkurssin voi kuitenkin välttää, kun korjaukset toteutetaan ajoissa.

16.1.2023

Asumisviihtyvyys huomioon

Rakennuksen asumisviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisterveys ja esteettömyys. Muun muassa sisäilman laadulla ja äänieristyksellä on paljon merkitystä. Asumisviihtyvyyteen tulee panostaa jo rakennusvaiheessa.

Tilaajille

korjausurakan valvoja

4.8.2023

Mihin tarvitaan korjausurakan valvojaa?

Valvoja valvoo korjaushankkeessa taloyhtiön puolesta urakoitsijan työsuoritusta. Hän on kuitenkin puolueeton ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Valvojan suhde taloyhtiöön määritellään valvontasopimuksessa, suhde urakoitsijaan taas urakkasopimuksessa.

leikkipaikan turvallisuus

13.11.2023

Muista tarkastaa leikkipaikan turvallisuus

Taloyhtiön on huolehdittava leikkipaikan turvallisuudesta, vaikka se ei olisikaan aktiivisessa käytössä. Puutteellisuuksien havaitsemiseksi leikkipaikka tulee tarkastaa säännöllisesti. Tarkastusten järjestämisestä huolehtivat taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä.

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti