Lainsäädännössä ei mainintaa vesiporakaivojen suojaetäisyyksistä

Kiinteistön omistaja nosti oikeuskanteen naapurin porakaivon tehnyttä yrittäjää vastaan, koska porakaivon teko oli johtanut kiinteistön kaivoveden tulon heikkenemiseen. Helsingin hovioikeus hylkäsi kanteen, sillä väitettä porakaivojen liiallisesta läheisyydestä ei pystytty osoittamaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Vedentulon heikkenemistä valittanut vaati porakaivon asentaneelta yrittäjältä oikeuskulujen kanssa lähes 30 000 euron korvauksia. Hän perusti väitteensä sille, että kiinteistön arvo oli laskenut, sillä samassa vesisuonessa oli nyt kaksi kaivoa.

Naapurikiinteistön uusi porakaivo rakennettiin noin 13 metrin päähän kaivosta, jonka veden tulo alkoi takkuilla. Kaivot ulottuvat tavallisesti noin sadan metrin syvyyteen.

Kiista uusmaalaisten naapurusten kaivon rakentamisesta meni Hyvinkään käräjäoikeuteen, jossa kantaja vaati porakaivoyrittäjältä korvauksia. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kantaja ei pystynyt esittämään oikeudelle perusteluina käyttämiään aluehallintoviraston määräyksiä, joita kaivoyrittäjä olisi rikkonut. Lainsäädännössä ei ole mainintaa suojaetäisyyksistä vesiporakaivojen osalta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja katsoi, ettei yrittäjä aiheuttanut vahinkoa vahingonkorvauslain perusteellakaan.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Sen mukaan omistaja määrää kiinteistöstään ja myös siitä, mihin paikkaan porakaivo tehdään. Yrittäjä toteutti asennustyön ja hyödyn työstä sai kiinteistön omistaja.

Vesilain esitöihin viitaten hovioikeus totesi, ettei porakaivoyrittäjän toiminta ollut vesilain vastaista. Hovioikeus päätyi samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeuskin, sillä kantaja ei pystynyt osoittamaan seikkoja, joiden perusteella hänellä oli oikeus vahingonkorvaukseen.

Lue lisää täältä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

lämpö jakautuu epätasaisesti

8.11.2024

Mitä tehdä, kun lämpö jakautuu huoneistoissa epätasaisesti?

Riittävä lämpötila on yksi asumisen perusedellytyksistä. Aina lämmitys ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti asunto-osakeyhtiössä huoneistojen välillä. Tällöin taloyhtiön täytyy ryhtyä toimenpiteisiin huonelämpötilojen tasaamiseksi.

Tilaajille

uhanalaiset tervapääskyt

30.5.2025

Korjaushankkeet uhkaavat tervapääskyjen pesäpaikkoja – mitä taloyhtiöt voivat tehdä?

Uhanalaiset tervapääskyt ovat katoamassa kattojemme yltä, ja korjaus- ja uudisrakentaminen uhkaa entisestään väheneviä pesäpaikkoja. Taloyhtiöt voivat toimia ratkaisijoina tarjoamalla esimerkiksi tekopesiä tai pääskyhotelleja tervapääskyille.

Taloyhtiön tarkastustoimintaa pidetään tarpeellisena.

23.9.2024

Mitä tarkoittaa erityinen tarkastus taloyhtiössä?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi hakea aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yleensä syynä on epäily yhtiön varojen väärinkäytöstä tai hallituksen tai joidenkin osakkaiden saamasta rahanarvoisesta hyödystä.

Tilaajille

8.5.2025

Kuuluuko piha taloyhtiölle vai osakkaalle? Näin selvität asian

Ennen pihan muutostöitä kannattaa selvittää yhtiöjärjestyksestä, kuuluuko piha-alue taloyhtiön vai osakkaan hallintaan. Jos piha on osakashallinnassa, osakkaan oikeus muutoksiin on laaja. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa piha-alueiden hallinnasta, pihat ovat taloyhtiön hallinnassa.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti