Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Joskus vuokrasuhteen päättyessä tulee vuokranantajan ja vuokralaisen välillä erimielisyyttä huoneiston kunnosta ja siitä kenen kustannettavaksi kunnostus tulee. Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan asunnon normaalia, ajan myötä tapahtuvaa kulumista. Vanha asunto ei muutu vuokralaisen asuessa uudeksi, vaan on luonnollista, että asumisesta jää aina ajan kuluessa jälkiä huoneiston pinnoille ja kalusteille.
Puiden kaataminen yhtiön pihalta herättää monenlaisia tunteita yhtiön asukkaissa. Osa saattaa olla sitä mieltä, ettei puita saa missään tilanteissa kaataa, kun osa taas näkee puiden kaatamisen joissakin tilanteissa erittäin tarpeelliseksi. Entäpä, jos yksi asukas päättääkin toimia omin päin?
Taloyhtiöllä on ns. korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön turvallisuudesta. Korostunut huolellisuusvelvollisuus koskee niin yhtiön yleisiä tiloja, piha-alueita kuin leikkipaikkojakin.
Rakennuttaja (perustajaosakas) luovuttaa yhtiön hallinnon osakkeiden ostajille, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt yhtiön rakennukset käyttöönotettaviksi. Asuntokauppalaissa säädetään tästä ns. hallinnonluovutuskokouksesta.
Sähköajoneuvot yleistyvät kovaa vauhtia ja taloyhtiöissä yritetään pysyä kehityksen kyydissä mukana. Miksi sähköajoneuvon lataaminen taloyhtiössä on sitten niin vaikeaa, vai onko? Asunto-osakeyhtiömuotoinen asuminen on yhteisöasumista ja päätökset taloyhtiössä tekee yhtiökokous ja hallitus.
Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet asunto-osakeyhtiössä poikkeavat hieman osakkeenomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta loppujen lopuksi he ovat kuitenkin saman yhteisön yhdenvertaisia jäseniä. Toivottaako taloyhtiö kaikki tervetulleiksi taloon? Useimmissa taloyhtiöissä on asukkaina sekä osakkeenomistajia että osakkeenomistajien tai taloyhtiön vuokralaisia.
Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?
Joissakin taloyhtiöissä osakkaat ovat rakentaneet omalla kustannuksellaan autotalleja tai -katoksia yhtiön omistamalle tontille. Osakkaat ovat saattaneet tehdä kauppakirjoja, joihin kaupan kohteeksi on kirjattu kyseisenlainen autotalli- tai autokatospaikka. Epäselvyydet autopaikkoihin liittyvien oikeuksien ja velvollisuksien osalta pintautuvat esimerkiksi, kun yhtiö tarvitsee kyseisen maa-alueen käyttöönsä, kun rakennelmat ovat kunnossapidon tarpeessa tai kun osakas on siirtänyt kauppakirjalla autopaikkansa yhtiön […]
Vuokraa voi korottaa vuokrasuhteen aikana ilman erillistä sopimista vain, jos korotusta koskeva ehto on kirjattu vuokrasopimukseen. Sopimuksessa on sovittava sekä vuokran korotuksen perusteesta että voimaantulopäivästä. Vuokranantajalla ei ole lakiin perustuvaa yksipuolista oikeutta korottaa vuokraa vuokrasuhteen aikana, vaan mahdollisuudesta korotukseen tulisi sopia jo vuokrasopimuksessa.
Lain mukaan vastuu huoneiston kunnossapidosta on vuokranantajalla. Vuokranantajan on varmistettava, että asunto on kunnossa koko vuokrasuhteen ajan. Tarvetta remontoinnille voi ilmetä kuitenkin vuokrasuhteen aikana taikka sen päättyessä.
Hyvän vuokratavan mukaan vuokranantajan tulee huolehtia vuokrahuoneiston turvallisuudesta avainten ja lukitusten osalta. Vuokrasuhteen aikana vuokralainen on velvollinen säilyttämään avaimia huolellisesti ja harkitsemaan tarkoin, kenelle antaa avaimia käyttöön. Avaimissa tai avainnipuissa ei saa olla huoneiston tunnistetietoja.
Erilaisten digilukitusten yleistyessä taloyhtiöissäkin otetaan enenevässä määrin käyttöön äly- ja muita sähköisiä lukitusjärjestelmiä. Samaten kameravalvonta kiinnostaa riskinhallintakeinona. Lakineuvonnassa kysytään usein, mitä tällaisten teknisten ratkaisujen suhteen taloyhtiön tulee huomata.