Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä huoneistossaan erilaisia remontteja. Kuka nuo remontit maksaa, miten menevät vastuut ja kuka remontteja valvoo? Vastuita pohdittaessa on muistettava, että kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu tulee erottaa toisistaan.
Pääsääntöisesti vuokratussa huoneistossa asuu vuokrasopimuksen allekirjoittanut vuokralainen. Joskus kuitenkin saattaa tulla tilanne, että huoneisto luovutetaan kolmannen henkilön käyttöön. On vuokranantajan ja vuokralaisen etu tietää ja erottaa erilaiset tilanteet toisistaan turhien väärinymmärrysten syntymiseksi.
Taloyhtiöissä on erilaisia autopaikkoja. Seuraavassa käydään läpi autopaikkoihin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä. Autopaikat ovat yhtiön hallinnassa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole asiasta toisin määrätty.
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen voi johtaa yhtiökokouksenpäätöksen pätemättömyyteen tai mitättömyyteen. Päätöksen pätemättömyyteen on reagoitava määräajassa. Helsingin hovioikeus on antanut keväällä 2016 tuomion siitä, oliko yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vedottu ajoissa (Helsingin hovioikeus 4.3.2016, nro 378).
Hyvä vuokrasopimus on aina tehty kirjallisesti selkeään ja yksiselitteiseen muotoon. Vuokrasopimusehtojen miettiminen tarkkaan kannattaa poikkeuksetta. Hyvin laadittu vuokrasopimus takaa parhaiten ongelmattoman ja pitkäaikaisen vuokrasuhteen.
”Minäkö hallitukseen? Ei missään nimessä!” Kysymys-vastauspari vaikuttaisi olevan yllättävän yleinen taloyhtiöiden yhtiökokouksissa.
Tässä lehdessä on viime aikoina kirjoitettu osakkaan muutostöistä, esimerkiksi oikeudesta muutostöihin piha-alueella (3/2016) sekä liikehuoneiston muuttamisesta asuinhuoneistoksi (4/2016). Muutostyöoikeuden käsittelylle ei liene siis tarvetta. Kun muutostyöt on tehty, herää yhtiössä kuitenkin kysymys siitä, kenen kunnossapitovastuulla muutostyöt jatkossa ovat.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (jäljempänä AHVL) mukaisesti vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Huolelliseen hoitoon kuuluu vuokra-asunnon siivous säännöllisesti ja se, että vuokralainen huolehtii huoneiston puhtaanapidosta. Tavanomaisen kulumisen ohjeistuksen mukaisesti vuokralaisen vastuulle kuuluvaan siivoukseen kuuluu muun muassa ikkunoiden pesu, uunin ja lieden puhtaanapito, liesituulettimien suodattimien puhdistaminen sekä kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistaminen.
Kosteusvaurioiden torjunnassa keskeistä on ennakoiva korjaaminen. Kiinteistöliiton lakineuvonnasta kysellään viikoittain ns. porkkana- eli kannustinpäätöksistä, joilla yhtiöt tahtovat kannustaa osakkeenomistajia omatoimisiin remontteihin.
Yhtiön johdon on toimittava yhtiön asioita hoitaessaan huolellisesti yhtiön edun mukaisesti. Vähäistä suurempien hankkeiden kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhtiön johdon tulisi kilpailuttaa urakka. Yksityissektorin urakoiden kilpailusta ja tarjouksen antajan valintaa ei ole kuitenkaan lailla säännelty.
Verovelvollinen on vastuussa siitä, että Verohallintoon ilmoitetaan oikeat ja paikkansa pitävät tiedot. Vuokranantajan tulee ilmoittaa kaikki vuokratulot ja kulut verotuksessa, vaikka kulujen vähentämisen jälkeen ei jäisikään verotettavaa tuloa. Jos vuokranantaja omistaa vain osan vuokratusta kohteesta, tulee vuokranantajan ilmoittaa vain oma osuutensa vuokratuloista ja niihin kohdistuvista menoista.
Vuokranantajan intressissä on saada vuokralaisehdokas kertomaan tietoja, joiden perusteella pystyisi arvioimaan, onko kyseessä hyvä vuokralainen. Lainsäädäntö asettaa kuitenkin tietyt rajat sille, millaisia tietoja vuokralaisehdokkaalta voi yleensäkään pyytää. Henkilötietojen käsittelyyn tulee soveltaa yleislakina henkilötietolakia, kun yksityishenkilön harjoittama vuokraustoiminta ei ole enää pienimuotoista eli vuokranantajaan sovelletaan elinkeinotoimintaa koskevia säännöksiä.