Täytyykö lasituksesta maksaa jos ei ole omaa parveketta?

Kotkalainen taloyhtiö suunnittelee parvekkeiden lasitusta, josta maksaisivat myös ne, joilla ei ole parveketta. Lasituksen ja parvekkeiden kunnostuksen kustannukset jakautuisivat kaikkien osakkaiden kesken, vaikka yhtiössä on 12 yksiötä, joissa on ranskalainen parveke, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (8.6.2020).

Suomen Kiinteistöliiton avustava päälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kysymys on hyvin tyypillinen, ja asia on ratkaistu jopa korkeimmassa oikeudessa (KKO:2005:83).

On katsottu, että parvekelasituksesta hyötyvät kaikki osakkaat esimerkiksi alentuvina parvekkeiden kunnossapitokustannuksina ja taloyhtiön lämmityskustannuksina. Tämän vuoksi oikeus linjasi, että päätös parvekelasituksesta voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalilla äänten enemmistöllä ja rahoittaa kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden mukaisesti.

Taloyhtiön päätökset tehdään yhtiökokouksessa. Päätöksiä ei voida tehdä kirjallisella kyselyllä. Ennen kuin asia viedään yhtiökokoukseen, voidaan kyllä suorittaa kysely ja selvittää, kuinka paljon yhtiössä on kiinnostusta parvekkeiden lasitukseen.

Kun joku osakkaista on jo suorittanut työn, jonka yhtiö aikoo tehdä ja yhtiön hankkeen yhteydessä voidaan hyödyntää osakkaan aiempi tehty työ ilman uutta lasitusta, lähtee laki siitä, että osakkaalla on oikeus hyvitykseen vastikkeessaan.
Hyvityksellä tarkoitetaan sitä, että osakkaan vastikeosuudesta vähennetään taloyhtiölle koitunut säästä. Kun taloyhtiö on taloyhtiön hankkeena asentanut parvekelasit, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus edellyttää, että yhtiö vastaa jatkossa myös osakkaiden aiemmin asennuttamista parvekelaseista, joista on osakkaille myönnetty hyvitystä. Taloyhtiön perustasoon kuuluu siis jatkossa parvekelasitus.