Kotkalainen taloyhtiö suunnittelee parvekkeiden lasitusta, josta maksaisivat myös ne, joilla ei ole parveketta. Lasituksen ja parvekkeiden kunnostuksen kustannukset jakautuisivat kaikkien osakkaiden kesken, vaikka yhtiössä on 12 yksiötä, joissa on ranskalainen parveke, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (8.6.2020).
Suomen Kiinteistöliiton avustava päälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kysymys on hyvin tyypillinen, ja asia on ratkaistu jopa korkeimmassa oikeudessa (KKO:2005:83).
On katsottu, että parvekelasituksesta hyötyvät kaikki osakkaat esimerkiksi alentuvina parvekkeiden kunnossapitokustannuksina ja taloyhtiön lämmityskustannuksina. Tämän vuoksi oikeus linjasi, että päätös parvekelasituksesta voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalilla äänten enemmistöllä ja rahoittaa kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden mukaisesti.
Taloyhtiön päätökset tehdään yhtiökokouksessa. Päätöksiä ei voida tehdä kirjallisella kyselyllä. Ennen kuin asia viedään yhtiökokoukseen, voidaan kyllä suorittaa kysely ja selvittää, kuinka paljon yhtiössä on kiinnostusta parvekkeiden lasitukseen.
Kun joku osakkaista on jo suorittanut työn, jonka yhtiö aikoo tehdä ja yhtiön hankkeen yhteydessä voidaan hyödyntää osakkaan aiempi tehty työ ilman uutta lasitusta, lähtee laki siitä, että osakkaalla on oikeus hyvitykseen vastikkeessaan.
Hyvityksellä tarkoitetaan sitä, että osakkaan vastikeosuudesta vähennetään taloyhtiölle koitunut säästä. Kun taloyhtiö on taloyhtiön hankkeena asentanut parvekelasit, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus edellyttää, että yhtiö vastaa jatkossa myös osakkaiden aiemmin asennuttamista parvekelaseista, joista on osakkaille myönnetty hyvitystä. Taloyhtiön perustasoon kuuluu siis jatkossa parvekelasitus.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Moni taloyhtiö maksaa sähkönsiirron tehomaksua, vaikka yhtiön sähkönkulutus ei sitä edellyttäisi, kertoo Isännöintiliitto. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Sitä peritään, jos kiinteistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään