Kysymyksiä ja vastauksia yhtiökokouksista

Kiinteistöliiton lakimiehet ovat koonneet vastaukset alla oleviin kysymyksiin.

Saako avopuoliso joka ei omista osakkeita, osallistua yhtiökokoukseen?

Osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa valtuutetun välityksellä. Osakkeenomistajalla ja valtuutetulla saa olla yhtiökokouksessa avustaja. Näin ollen avopuoliso voi toimia puolisonsa valtuutuksella tai osallistua kokoukseen puolisonsa avustajana.

Milloin vuokralainen saa osallistua yhtiökokoukseen?

Asukkailla on oikeus osallistua sellaiseen yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä, yhtiön yhteisten tilojen käyttöä, taikka sellaista kunnossapitoa tai uudistamista, joka vaikuttaa olennaisesti asukkaan huoneiston tai yhteisten tilojen käyttöön. Tämä oikeus asukkailla on, mikäli yhtiöissä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.

Miten saan mielestäni tärkeän asian yhtiökokouksen esityslistalle?

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle asunto-osakeyhtiölain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkaan on siis oltava riittävän ajoissa liikkeellä ja asia on valmisteltava niin hyvin, että se voidaan liittää kokouskutsuun.

Kuinka monta jäsentä hallitukseen on valittava?

Hallitukseen on valittava 3-5 varsinaista jäsentä, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä.

Milloin yhtiössä on oltava tilintarkastaja?

Yhtiöön on valittava tilintarkastaja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti. Jos yhtiöjärjestystä ei ole muutettu 1.7.2010 jälkeen, voidaan tilintarkastajan sijaan valita toiminnantarkastaja, mikäli tämä on lain mukaan mahdollista. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos 1) yhtiön rakennuksessa/rakennuksissa on vähintään 30 osakashallinnassa olevaa huoneistoa, 2) tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 2 luvun 4-6 §:n (ks. lisää alla) tai muun lain perusteella taikka 3) jos osakkaat, joilla on vähintään 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä. Tilintarkastuslain em. säännösten mukaan tilintarkastaja on valittava yhtiössä, jossa sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta on täyttynyt ainakin kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai 3) yhtiön palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Milloin yhtiössä on oltava toiminnantarkastaja?

Jollei yhtiöllä ole tilintarkastajaa, tulee sen valita toiminnantarkastaja, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tällainen määräys voisi olla vaikkapa ”Yhtiössä ei ole toiminnantarkastajaa”. Lisäksi osakasvähemmistöllä on oikeus vaatia toiminnantarkastajan valitsemista, jos yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa. Tällöin toiminnantarkastaja tuleekin valita, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sitä vaatii. Vaatimus tulee esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa tai kokouksessa, jossa asia on kokouskutsun mukaan käsiteltävät. Osakasvähemmistöllä ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia toiminnantarkastajan valitsemista, jos samanaikaisesti on vaadittu myös tilintarkastajan valitsemista.

Milloin toiminnantarkastajalle on valittava sijainen?

Jos yhtiölle valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, tulee valita myös sijainen. Sijainen tulee määrätä vaikka yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä sijaisen valinnasta ja vaikka yhtiöllä olisi tilintarkastaja.

Kuka valitsee toiminnantarkastajan sijaisen?

Lähtökohtaisesti yhtiökokous enemmistöpäätöksellä.

Miten yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa?

Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tehdään yhtiökokouksessa. Päätös tehdään lähtökohtaisesti 2/3 määräenemmistöllä, mikä tarkoittaa, että muutosta tulee kannattaa vähintään kahden kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan edellyttää tiukempaa määräenemmistöä, jolloin sitä tulee noudattaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

sähköautonlataushanke

10.3.2023

Sähköautonlataushanke sai vauhtia avustuksesta

Helsingissä 29 taloyhtiötä hankki viiden autohallin yhteensä 845 autopaikkaan sähköautojen latausmahdollisuudet. ARAn avustus auttoi kustannusten kattamisessa. Nyt latauslaitteita on jo 200 autopaikassa.

21.6.2022

Mitä tehdä, kun halutaan aita kiinteistöjen rajalle?

Jos taloyhtiö haluaa aidata tonttinsa, sen täytyy tarkastaa oman kunnan rakennusjärjestys, asemakaava ja alueen rakentamistapaohje. Myös naapurikiinteistön omistajaa täytyy kuulla. Riitoja naapureiden välille voivat aiheuttaa raja-aidan kunnossapitokysymykset.

24.3.2023

Kuukauden kasvo: Riitaisat kokoukset vaativat johtajuutta

Kiinteistöjuridiikan moniosaaja Petteri Kuhanen neuvoo taloyhtiöiden hallituksia ja puheenjohtajia riitaisasta yhtiökokouksesta selviytymiseen. Erityisesti remontit kuumentavat tunteita. Juristin apuun kannattaa turvautua silloin, kun kyseessä on iso taloudellinen asia.

taloyhtiökupla vastikkeista

1.8.2022

Taloyhtiökuplassa puhutaan taloyhtiön vastikkeista

Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin 28. jakson aiheena ovat taloyhtiön vastikkeet. Kiinteistöliiton lakimiehet keskustelevat siitä, miten vastikevaroja voidaan taloyhtiössä käyttää, kuinka suuria vastikkeita voidaan periä, ja milloin osakas voi saada alennusta vastikkeesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti