Kunnille on tänä vuonna tulossa 171 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän kiinteistöverotuloja, kertovat Verohallinnon ennakkotiedot. Suurimpana syynä kasvuun on maapohjan veroprosentin alarajan korotus.
Kunnat keräävät kiinteistöveroja tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, joka on 7,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa eli 115 miljoonaa euroa (20,9 prosenttia) ja rakennuksista kertyvä vero 57 miljoonaa euroa (3,4 prosenttia).
Kuluvan vuoden kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2023 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2024 kiinteistöveroprosentteihin.
Kiinteistön verotusarvo lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille. Maapohjien verotusarvon laskentaperusteet pysyivät tänä vuonna ennallaan.
Sen sijaan rakennusten verotusarvon laskentaperusteet muuttuivat, kun rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotettiin 2,1 prosentilla. Muutoksen seurauksena rakennusten verotusarvot nousivat.
– Valtiovarainministeriö antaa vuosittain asetuksen rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteista. Jälleenhankinta-arvoissa huomioidaan myös rakennuskustannusindeksin vuosittaiset muutokset, mikä selittää nyt tehtyä korotusta, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo.
Kaikkiaan kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 2,1 prosenttia ja olivat yhteensä 277,8 miljardia euroa. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 228,4 miljardia euroa (82,2 prosenttia) ja maapohjan osuus 49,4 miljardia euroa (17,8 prosenttia).
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Tämän vuoden alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin Manner-Suomen kunnissa 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin.
Muutoksen seurauksena 246 kunnassa nostettiin maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa edellisvuodesta. Viime vuoteen verrattuna useammat kunnat nostivat myös muita kiinteistöveroprosenttejaan.
Ennakkotietojen mukaan laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa tänä vuonna yli viisi prosenttia 149 kunnassa. Maakunnittain eniten kasvua on Uudellamaalla (12,6 prosenttia), jossa kasvaa sekä rakennuksista (3,2 prosenttia) että maapohjasta (27,3 prosenttia) kertyvä kiinteistövero.
– Uudellamaalla maapohjan osuus kiinteistöverosta on korkeampi kuin muualla maassa, koska rakennusmaa on arvokkaampaa. Siksi maapohjan kiinteistöveroprosentin nosto näkyy eniten siellä, Lempiäinen kertoo.
Lue lisää: Taloyhtiöiden kustannukset jatkavat kasvuaan
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat tuntuvaa kasvuaan myös tänä vuonna, arvioi Kiinteistöliitto. Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisesti vesimaksuja korotetaan monessa kunnassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään