Kuka vastaa virheistä asuntokaupassa?

Taloustaito-lehti on haastatellut artikkelissaan kiinteistöalaan erikoistunutta asianajaja Marina Furuhjelmia asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Furuhjelm on työskennellyt myös Isännöintiliiton lakimiehenä. Hänen mukaansa myyjän vastuu on asuntokaupassa raskain. Myyjän pitää huolehtia siitä, että ostaja saa kaiken tarpeellisen tiedon asunnosta, ja hän myös vastaa asunnon virheistä.

Kaiken ”tarpeellisen tiedon” antaminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei välttämättä sitä ole. Myyjän on pystyttävä antamaan ostajalle tarvittavat tiedot sekä asunnosta että taloyhtiöstä. Lisäksi hän on vastuussa myös isännöitsijäntodistuksen sisällöstä, mikä voi tulla yllätyksenä.

− Hankalimpia myyjälle ovat piilevät virheet. Ne ovat virheitä, joista myyjäkään ei ole asuntoa myydessään tiennyt, Marina Furuhjelm sanoo.

Olennaista on, että virhe on ollut olemassa jo silloin kun asuntokauppa tehtiin. Virhe on kuitenkin voinut tulla ilmi vasta myöhemmin.

Sokkokaupassa ostajan oikeudet hupenevat

Ostajalla on asuntokaupassa selonottovelvollisuus, ja hänen vastuullaan on tarkastaa asunto. Muuten hän ei voi myöhemmin vedota puutteisiin tai virheisiin, jotka olisi voinut havaita tarkastuskäynnillä.

Kun ostaja on havainnut virheen, hänen pitää tehdä reklamaationsa ripeästi. Muuten hän voi menettää mahdollisuutensa reklamoida.

Kiinteistönvälittäjää velvoittaa puolestaan hyvä välitystapa. Hänellä on myös laaja selonotto- ja tiedonantovelvollisuus kaupan kohteesta. Ennen kaikkea hän on vastuussa siitä, että hän toimii asunnon myyjän tai ostajan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen mukaisesti.

Vaikka välittäjä olisi tehnyt toimeksiantosopimuksen myyjän kanssa, hänen tulee ajatella välitystehtävässään myös ostajan etua. Taloustaito-lehti muistuttaa artikkelinsa lopuksi, että asunnon virheistä ei kuitenkaan vastaa välittäjä, vaan myyjä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

1.4.2016

Kasvukeskuksissa vuokra-asuntotarjonta lisääntyy

RAKLIn vuokra-asuntobarometrin vastaajat arvioivat asuntotarjonnan jatkavan voimakasta kasvuaan. Myös kansainvälisten sijoittajien uskotaan lisäävän omistustaan suomalaisilla vuokra-asuntomarkkinoilla. Vuokrien nousuvauhti alkaa barometrin vastaajien mukaan hiljentyä myös pääkaupunkiseudulla, vaikka lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi nousun kuitenkin yhä jatkuvan.

27.4.2017

Asuntojen saatavuus paranee, vuokrat kehittyvät maltillisesti

Vuokra-asuntojen kysyntä on edelleen suurta ja etenkin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta jatkaa kasvuaan. Asuntovuokrien odotetaan tarjonnan kasvusta huolimatta nousevan maltillisesti. Vilkas rakentaminen näkyy nyt markkinoilla rakennuskustannusten nousuna ja työvoiman saatavuuden heikentymisenä, mikä haittaa asuntorakentamista.

8.5.2020

Väestön ikääntyminen merkittävin asumisen tulevaisuuteen vaikuttava ilmiö

Väestön ikääntyminen nousi ilmiöistä merkittävimmäksi, kun Kiinteistöliitto, Vuokranantajat ja Kiinteistöliitto Uusimaa selvittivät jäsentensä näkemyksiä asumisen tulevaisuudesta vuoteen 2040 saakka. Ikääntymistä piti asumisen tulevaisuuden kannalta merkittävimpänä asiana 69 prosenttia kyselyn vastaajista. Maaliskuussa tehtyyn verkkokyselyyn vastasi runsaat 4400 ihmistä, joista suurin osa toimii taloyhtiön hallituksessa, yksityisenä vuokranantajana tai isännöitsijänä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti