Uuden jätelakiehdotuksen mukaan tekstiilien erilliskeräysvelvoite tulisi Suomessa voimaan jo vuonna 2023. Tavoite on kaksi vuotta EU:n direktiivin velvoitetta edellä. Jätteen keräysjärjestelmän kehittäminen on parhaillaan työn alla, kirjoittaa Yle.
Uudistuksen on kaavailtu tuovan aluksi kaupunkeihin alueelliset keräyspisteet, mutta jatkossa myös asuinkiinteistöjen jätekatoksiin voisi tulla omat keräyslaatikot tekstiilijätteelle.
Varsinais-Suomeen Paimioon on rakenteilla Euroopan ensimmäinen kotitalouksien tekstiilejä jalostava laitos. Laitos käsittelee tekstiilit kierrätyskuiduiksi teollisuudelle uusien tuotteiden valmistusmateriaaleiksi.
Jalostuslaitosta rakentavan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen ei pidä kiinteistökohtaisia keräysastoita kovinkaan toimivana keinona, sillä tekstiilimateriaalin on pysyttävä keräyksen aikana kuivana ja puhtaana. Asiassa haetaan edelleen kokemuksia erilaisista toimivista keräystavoista, Ilmonen sanoo.
Myös Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio arvioi kiinteistökohtaisen keräysvelvoitteen järjestämisen vaikeaksi ja kalliiksi. Kierrätysketjussa syntyisi kustannuksia kaikille, myös kerääjille. Jäteastioita puolestaan olisi vaikeaa sijoittaa sopivaan paikkaan, sillä taloyhtiöiden pihat ja jätekatokset ovat usein ahtaita. Kallio pitää alueellista keräystä realistisena ratkaisuna.
Valtakunnallista keräysjärjestelmää kehittämässä ovat mukana kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset. Yhteistyökumppaneina voisivat mahdollisesti toimia myös paikalliset kirpputorit ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joilla on kokemusta keräämisestä sekä toimiva infrastruktuuri keräämiseen ja usein myös lajitteluun, LSJH:n Sini Ilmonen kertoo. Tärkeimpänä hän pitää sitä, että tekstiilit saadaan kiertoon, ja sen vuoksi keräyspisteiden tulisi olla helposti saavutettavia ja kierrätykseen tuomisen helppoa.
Kotitaloustekstiilin jalostuslaitoksen rakentamisen ja kehityksen kokonaisrahoitus on lähes kolme miljoonaa euroa, josta LSJH rahoittaa noin puolet. Rahoittajina ovat myös Business Finland sekä kaikki Suomen kunnalliset jätelaitokset. Laitos käynnistetään vuoden 2021 kesällä.
Lue lisää Ylen uutisesta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös pihasuunnittelussa. Perinteinen tapa ohjata vedet nopeasti sadevesiviemäreihin ei enää riitä, vaan tavoitteena on nykyään hidastaa veden kulkua, suodattaa ja hyödyntää se mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Avainten katoaminen on joskus osa inhimillistä elämää. Kun avaimia ei etsimisestä huolimatta löydy, lukitusturvallisuus horjuu ja toimenpiteiden tarpeellisuutta on arvioitava. Lukitusturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu taloyhtiön vastuulle.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään