Asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää Oulun yliopiston toteuttamasta valtakunnallisesta kyselystä. Tupakointi sisätiloissa on vähentynyt, ja tietoisuus asunnon radonpitoisuuksista on lisääntynyt.
Entistä suurempi osa kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille.
– Altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin, kertoo professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain olla seurausta parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistymisen syynä voi olla puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi vanhojen ikkunoiden huono lämmöneristävyys tai korkea, sisältä tuleva kosteuskuorma.
– Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle, toteaa projektitutkija Minna Kempe.
– Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen.
Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan ovat kasvattaneet maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy. Tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat puolestaan laskeneet.
Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan osuus on vähentynyt puolella vuodesta 2007.
Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.
ALTTI 2022-kyselyyn vastasi 3 000 Manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä.
Kaukolämmöstä maksettava hinta muodostuu niin sanotusta vesivirtamaksusta ja energiamaksusta. Helen ryhtyi elokuussa 2021 tekemään sopimusvesivirran tarkistuksia, jotta ne olisivat kaikilla asiakkailla kaukolämmön kulutukseen nähden oikealla tasolla. Energian hintaa puolestaan korotettiin lähes 30 % sekä syyskaudelle 2021 että talvikaudelle 2022 kasvavien tuotantokustannusten takia.
Vanha palovaroitin ei toimi yhtä hyvin kuin uusi. Siksi se tulisi uusia 5–10 vuoden välein. Myös taloyhtiö voi ottaa aktiivisen roolin palovaroittimien toiminnan ylläpitämisessä.
Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Asuinrakennusten korjaamisessa tulee huomioida esteettömyys. Taloyhtiöllä ei ole automaattista velvollisuutta muutosten teettämiseen vastikevaroin. Osakkeenomistaja voi parantaa huoneiston ja rakennuksen esteettömyyttä myös omalla kustannuksellaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään