Koteja vaihdettiin vuonna 2018 edellisvuotta vähemmän

Vuosi 2018 oli hieman odotettua vaisumpi asuntomarkkinoilla. Koko vuonna myytiin kiinteistönvälittäjien kautta 58 557 vanhaa asuntoa, joka on 2,9 prosenttia vähemmän vuonna 2017. Asuntoja myytiin kuitenkin 3,7 % enemmän kuin edeltävinä viitenä vuotena keskimäärin. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppaa tehtiin 5 % ja rivitalojen 2,4 % vähemmän kuin vuonna 2017, mutta omakotitalojen kauppa kävi prosentin verran vilkkaammin kuin vuonna 2017.

Uusia asuntoja myytiin lähes 30 % enemmän kuin edeltävinä viitenä vuotena keskimäärin. Tässä näkyy selvästi viime vuosien väkevä rakentamisen korkeasuhdanne. Uusien asuntojen kokonaismyyntimäärä vuonna 2018 oli 10 598 kpl, joka oli 8,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Vuoden 2018 toinen vuosineljännes erottuu muita vanhempana vanhojen asuntojen kaupassa viime vuoteen verrattuna, kun taas uusia asuntoja myytiin suhteellisesti parhaiten 3. neljänneksellä. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä myytiin 14 325 vanhaa ja 2811 uutta asuntoa. Vanhojen asuntojen kauppa jäi vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,6 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja uudiskohteiden myynti laski 7,8 %. Joulukuussa myytiin 3499 vanhaa ja 762 uutta asuntoa.

Maltillista hinnannousua koko maassa, keskimääräiset myyntiajat tasaisia vuodesta 2017

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet vuonna 2018 n. 2 % vuoden 2017 hintatasosta. Helsingissä vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta joulukuussa 2018 oli 5206 euroa, Espoossa 4013 euroa ja Vantaalla 2683 euroa. Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 2230 euroa.

Vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 oli 62 päivää ja muualla Suomessa 90 päivää. Vanhan omakotitalon keskimääräinen myyntiaika vuonna 2018 oli pk-seudulla 121 päivää ja muualla Suomessa 142 päivää. Helsingissä kerrostalokaksion myyntiaika joulukuussa oli 52 päivää ja muualla Suomessa 90 päivää.

Kasvukeskuksien suosio näkyy asuntomarkkinoilla. Kun verrataan vuoden 2018 lukuja pitkäaikaiseen keskiarvoon, asunnot kävivät erityisen hyvin kaupaksi Vantaalla (19,7 %), Turussa (18,8 %), Tampereella (18,3 %) ja Espoossa (18,1 %). Reippaasti plussan puolelle päästiin myös Lahdessa (9 %) ja Oulussa (4,4 %).

Markkina pysyy haaleana myös 2019 – megatrendeistä näkyvimpiä ovat ikääntyminen ja kaupungistuminen

Vanhojen asuntojen kauppa oli odotuksia hiljaisempaa vuonna 2018 ja ennusteet kuluvalle vuodelle ovat maltillisia. Ikääntyminen on merkittävä megatrendi, joka vaikuttaa myös asuntomarkkinoihin. Lähellä palveluita olevien kerrostaloasuntojen ­kysyntä kasvaa, kun taas haja-asutusalueilla sijaitsevat omakotitalot eivät käy entiseen tahtiin kaupaksi. Kaupunkien keskustassa sijaitsevien asuntojen kysyntä on kovaa niin nuorten kuin ikääntyneiden keskuudessa. Myös vuokra-asuminen kasvattaa suosiotaan. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan vuokra-asuntojen osuus asuntokunnista on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun. PTT:n Asuntomarkkinat 2019 – ennusteen mukaan suurten kaupunkien keskustoissa asuminen on nousseiden hintojen vuoksi monelle mahdollista vain vuokraamisen kautta.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Max Mederin mukaan kaupungistuminen näkyy aina vain vahvemmin vanhojen maaseutuasuntojen myyntitilanteissa ja asuntojen hinnoissa. Hän on myös havainnut, että nuoremmat sukupolvet asuvat pidempään vuokralla ennen asunnon ostamista, ja tämä ilmiö näkyy vuokramarkkinan kasvamisena. Markkinoilla on myös selkeästi havaittavissa, että ostettavan kohteen kunto kiinnostaa kuluttajia enemmän.

– Talon tai taloyhtiön kunto on nykyään merkittävässä roolissa, myös osakeasunnon nykyaikaisuus ja hyvä kunto ovat tärkeitä kuluttajalle, Meder selvittää.

Asuntomarkkinoiden näkymät vuodelle 2019: ostovoima paranee

Uusia osakeasuntoja valmistuu vuonna 2019 ennätysmäärä. Niiden myynti on rakentajilla entistä vaikeampaa. Tämän vuoksi kiinteistönvälittäjät saavat ensi vuonna myyntiin entistä enemmän uusia osakeasuntoja. Suuren määrän vuoksi niiden kaupankäynti on haasteellista.

Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi, että vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen kauppa käy edelleen nihkeästi, ja että uusia omakotitaloja rakennetaan historiallisen vähän. Bruttokansantuotteen kasvun odotetaan hidastuvan. Lehtinen kuvaa vuoden 2019 asuntomarkkinoiden näkymiä myös positiivisiksi: työllisyys paranee edelleen hieman, palkkojen ostovoima asuntomarkkinoilla paranee, lainakorot ovat edelleen alhaalla ja uusien asuntolainojen kysyntä pysyy edellisvuoden tasolla. Myönteistä on sekin, että uusien osakeasuntojen tarjonta on vilkasta ja esimerkiksi ASP-tilien määrä on kasvussa. Se viittaa siihen, että yhä useammat kotitaloudet harkitsevat ensiasunnon ostamista.

Meder ennakoi kohtuullisen hyvää kaupallista vuotta välitysalalle. Mederin mukaan asuntoja vaihdetaan tänä vuonna vilkkaasti, koska markkinoilla tuntuu olevan patoutunutta tarvetta asunnonvaihtoon.

– Kun siirtyneet tarpeet lisätään normaaliin asuntokauppamäärään, uskoisin että tästä vuodesta on tulossa määrällisesti hyvä asuntokauppavuosi, Meder kertoo.

Toki markkinaodotuksissa on myös hieman haasteita näköpiirissä.

– Kuluttajien luottamusindeksissä on näkyvissä heikkenemistä ja korkojen nousua on odoteltu jo tovi, painottaa Meder.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

14.2.2022

Putkiremonttien kiivain vaihe on jo hellittämässä – nyt korjataan 1980-luvun rivitaloja

Tilastokeskuksen asiantuntijan, Eetu Toivasen, mukaan näyttää siltä, että putkiremonttibuumi saavutti huippunsa vuonna 2017. Vuonna 2020 putkiremontteihin käytettiin 790 miljoonaa euroa, kun niihin vuonna 2017 käytettiin 880 miljoonaa euroa. Väliin mahtuu kaksi vielä laihempaa vuotta Putkiremontteihin käytetystä rahamäärästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä putkiremonttien määrää.

14.10.2021

Vuokralla asuminen yleistyy − Yli 60 prosenttia alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla

Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.

hiilinegatiivinen

29.8.2022

Rohkeat energiaratkaisut tekivät taloyhtiöstä hiilinegatiivisen

Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti