Korjausrakentamisen energiamääräykset

Historian ensimmäiset varsinaiset korjausrakentamiseen tarkoitetut energiatehokkuusvaatimukset annettiin alkuvuodesta 2013. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty reunaviivat energiatehokkuuden parantamiselle ja konkreettiset vaatimukset on annettu ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä.

Uusi energiatodistuslaki astui voimaan 1.6.2013 ja tästä päivämäärästä lähtien kaikki laadittavat energiatodistukset on laadittava uuden lain mukaisesti.

Missä tilanteissa korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan

Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä sovelletaan luvanvaraisissa (toimenpide- ja rakennuslupa) hankkeissa. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi

• rakennuksen ulkovaipan (esim. ulkoseinät, ikkunat) korjaukset
• käyttövesiputkiston uusiminen
• ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen.

Hankkeen luvanvaraisuus voi vaihdella kunnittain, joten se on aina varmistettava oman paikkakunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Energiatehokkuusvaatimusten soveltaminen ja tulkinta tapahtuu paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen toimesta.

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan taloyhtiöissä hankkeisiin, joihin on haettu lupaa 1.9.2013 tai sen jälkeen.

Onko pakko korjata?

Rakennuksen omistaja päättää edelleen milloin ja mitä korjataan. Pelkän energiansäästön nimissä ei ketään pakoteta korjaamaan ehjää ja toimivaa rakennusta. Silloin, kun on olemassa tarve toteuttaa luvanvarainen korjaushanke ympäristöministeriön asetuksen tuomat vaatimukset energiatehokkuuden parantamisesta korjaustyön yhteydessä on otettava huomioon.

Kuinka osoitetaan energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen?

Rakennuksen omistajalle annetaan mahdollisuus valita kolmesta lähestymistavasta yksi, jolla osoitetaan määräysten täyttyminen. Toisilleen vaihtoehtoiset lähestymistavat ovat

• Korjataan yksittäinen rakennusosa tai tekninen järjestelmä vastaamaan asetuksessa annettua energiatehokkuuden minimitasoa.
• Parannetaan energiatehokkuutta kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle eli tarkastellaan koko rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää laskennallista energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan ja esitetään tarvittavat toimenpiteet, joilla saavutetaan määräyksissä annettu energiankulutuksen taso. Lisäksi teknisten järjestelmien on lähtökohtaisesti täytettävä asetuksessa annetut yksittäiset energiatehokkuuden minimitasot.
• Lasketaan rakennukselle rakentamisajankohdan mukaisilla ratkaisuilla laskettu kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja esitetään toimenpiteet, jolla sitä saadaan pienennettyä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti. Lisäksi teknisten järjestelmien on lähtökohtaisesti täytettävä asetuksessa annetut yksittäiset energiatehokkuuden minimitasot.

Jos valitaan tarkastelu laskennallisen rakennuksen energiankulutuksen tai E-luvun avulla, on silloin tehtävä laskennallinen tarkastelu annettujen sääntöjen mukaisesti koko rakennukselle. Valittaessa yksittäinen vaatimus rakennusosalle tai tekniselle järjestelmälle ei koko rakennuksen laskennallista tarkastelua tarvita.

Mitä annetut vaatimukset ovat käytännössä?

Yksittäisen rakennusosan ja teknisen järjestelmän vaatimukset ovat:

• Ulkoseinä: Alkuperäisen U-arvon puolittaminen, kuitenkin enintään 0.17 W/(m2K)
• Yläpohja: Alkuperäisen U-arvon puolittaminen, kuitenkin enintään 0.09 W/(m2K)
• Alapohja: Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan
• Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1.0 W/(m2K) tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan.

Yksittäisen teknisen järjestelmän vaatimukset ovat:

• Ilmanvaihtojärjestelmää peruskorjatessa, uudistettaessa tai uusittaessa
• Poistoilman lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %
• Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s)
• Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kW/(m³/s)
• Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kW/(m³/s)
• Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan
• Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään (lähtökohtaisesti esim. huoneistokohtainen vedenmittaus).

Jos valitaan kokonaisuuden tarkastelu ja laskennallinen rakennuksen energiankulutus, on asetuksen vaatimus tyypillisille taloyhtiön rakennuksille:

• Pien-, rivi- ja ketjutalo 180 kWh/m2
• Asuinkerrostalo 130 kWh/m2

Valittaessa laskennallinen E-lukutarkastelu on asetuksen vaatimustasot asuinrakennuksille seuraavat

• Pien-, rivi, ja ketjutalo: E-lukua pienennettävä alkuperäisestä vähintään 20 %
• Asuinkerrostalo: E-lukua pienennettävä alkuperäisestä vähintään 15 %

Lisäksi asetuksessa edellytetään, että korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus, palo-tekninen eristävyys sekä ilmanvaihdon oikea toiminta. Asetuksen mukaan taloyhtiön on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö tarpeellisin osin.

Mahdollisuus joustoihin

Luvanvaraisen korjaushankkeen yhteydessä edellytettävien energiatehokkuustoimenpiteiden on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä.

Jos taloyhtiö kokee, etteivät nämä ehdot toteudu noudatettaessa asetuksen energiatehokkuuden minimivaatimuksia, on taloyhtiön itse oltava aktiivinen ja perusteltava asia paikalliselle rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonta voi myöntää joustoja asetuksen antamiin vaatimuksiin hyväksyttävien perusteiden perusteella.

Edellä olleilla reunaehdoilla tarkoitetaan seuraavaa

• Teknisesti toteutettavalla: ratkaisu, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että olennaiset tekniset vaatimukset (esim. kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset sekä sisäilmasto-olosuhteet) eivät heikkene.
• Toiminnallisesti toteutettavalla: ratkaisu, jonka seurauksena rakennuksen tai sen osan käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.
• Taloudellisesti toteutettavalla: ratkaisu, joka on toteutettavissa kustannustehokkaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteluissa on todettu, että taloudellisessa tarkastelussa tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.

Lisätietoa

Kiinteistöliiton jäsenille neuvontaa mm. energiatodistuksista puhelimitse

Energiatehokkuus huomioon luvanvaraisessa korjausrakentamisessa, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslaki (117 g § Energiatehokkuus)

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Perustelumuistio rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriö, rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö