Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde.

Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen.

Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia. Normaalisti kiinteistöveroprosentista päättää kaupunginvaltuusto. Mainittujen kaupunkien osalta päätöksen on tehnyt lainsäätäjä, koska pääkaupunkiseudun isot kaupungit ovat halunneet pitää kiinteistöveron niin alhaalla kuin laki mahdollistaa. Eduskunta päättää siis käytännössä pääkaupunkiseudun kiinteistöveroista.

Kiinteistöveron kertymä on valtakunnallisesti kasvanut vuodesta 1993 viisinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Kiinteistöveron tuotossa rikotaan kahden miljardin euron raja 2020-luvun alussa. Vuodesta 2009 kiinteistöveron kokonaistuotto on kaksinkertaistunut. Kiinteistöliiton vertaileman keskustassa olevan vanhan kerrostaloyhtiön rakennuksen kiinteistövero on keskimäärin kaksinkertaistunut ja tontin kiinteistöverokin noussut miltei 30 prosenttia keskimäärin. On hyvin tyypillistä, että rakennuksen kiinteistövero on noussut 11 vuodessa 120–130 prosenttia ja tontin kiinteistövero vaihteluvälillä 20–100 prosenttia.

Ongelmana tässä on se, että muita varallisuuden muotoja ei veroteta vastaavasti. Jo vuonna 2005 päätettiin luopua yleisestä varallisuusverosta. Osakkeita, rahaa ja monia irtaimen omaisuuden muotoja voi omistaa ilman veroseuraamuksia.

Kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. Myös kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesta saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta, ei siitä, että omistaa pelkästään kuluja aiheuttavan kiinteistön.

Taloyhtiöt maksoivat maksuunpannusta kiinteistöverosta runsaan viidenneksen, noin 417 miljoonaa euroa, vuonna 2020. Kuntien kannalta verotulot menevät menojen kattamiseen. Vain osa näistä menoista käytetään kiinteistöjen ja asumisen hyväksi.

Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Uusimaa

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

25.5.2021

Taloustieteilijät kannattavat maapohjan kiinteistöveron korotusta

Suomalaisten taloustieteilijöiden selvä enemmistö (69 %) on sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Taloustieteilijöiden mielestä rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot laskevat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Vastaukset perustuvat Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

11.9.2014

Kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeässä nousussa

Kokkolassa edullisimmat, Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. Taloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns.

10.9.2015

Kiinteistöverot ja vesi ovat kustannusnousun kärki

Kiinteistövero nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Vesi kallistui yli kolme prosenttia. Kaukolämmön keskimääräinen hinta on noussut tänä vuonna vain hitusen yli 30 000 asukkaan kaupungeissa.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti