Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde.
Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen.
Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia. Normaalisti kiinteistöveroprosentista päättää kaupunginvaltuusto. Mainittujen kaupunkien osalta päätöksen on tehnyt lainsäätäjä, koska pääkaupunkiseudun isot kaupungit ovat halunneet pitää kiinteistöveron niin alhaalla kuin laki mahdollistaa. Eduskunta päättää siis käytännössä pääkaupunkiseudun kiinteistöveroista.
Kiinteistöveron kertymä on valtakunnallisesti kasvanut vuodesta 1993 viisinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Kiinteistöveron tuotossa rikotaan kahden miljardin euron raja 2020-luvun alussa. Vuodesta 2009 kiinteistöveron kokonaistuotto on kaksinkertaistunut. Kiinteistöliiton vertaileman keskustassa olevan vanhan kerrostaloyhtiön rakennuksen kiinteistövero on keskimäärin kaksinkertaistunut ja tontin kiinteistöverokin noussut miltei 30 prosenttia keskimäärin. On hyvin tyypillistä, että rakennuksen kiinteistövero on noussut 11 vuodessa 120–130 prosenttia ja tontin kiinteistövero vaihteluvälillä 20–100 prosenttia.
Ongelmana tässä on se, että muita varallisuuden muotoja ei veroteta vastaavasti. Jo vuonna 2005 päätettiin luopua yleisestä varallisuusverosta. Osakkeita, rahaa ja monia irtaimen omaisuuden muotoja voi omistaa ilman veroseuraamuksia.
Kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. Myös kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesta saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta, ei siitä, että omistaa pelkästään kuluja aiheuttavan kiinteistön.
Taloyhtiöt maksoivat maksuunpannusta kiinteistöverosta runsaan viidenneksen, noin 417 miljoonaa euroa, vuonna 2020. Kuntien kannalta verotulot menevät menojen kattamiseen. Vain osa näistä menoista käytetään kiinteistöjen ja asumisen hyväksi.
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Uusimaa
Jos kiinteistöön on viime vuonna tehty suuria parannuksia, ne pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella Verohallinnolle. Isoja parannuksia ovat esimerkiksi vesijohdon, viemärin tai koneellisen ilmastoinnin lisääminen.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään