Kiinteistönvälittäjät: energiatodistus on aivan turha paperi

Energiatodistuksen hankkiminen pientaloon maksaa 300–500 euroa. Siksi sitä ei hankita kuin pakkoraossa eli taloa myytäessä. Hämeen Sanomissa paikallinen kiinteistönvälittäjä arvioi, että ehkä kolmannes omakotitalojen myyjistä on hankkinut lakisääteisen energiatodistuksen ennen kiinteistön myymistä. Hänen isännöimissään rivitaloissa todistuksen on hankkinut joka toinen.

Osin energiatodistuksen harvinaisuus johtuu forssalaisen kiinteistönvälittäjän Anne Pitkän mukaan siitä, ettei todistuksille löydy tekijöitä. Kuntokartoituksen tekijöiltä vaaditaan koulutus todistuksen tekoon.

– Nykyinen energiatodistus ei tuo lisäarvoa, eikä kerro talosta riittävästi, mutta tuo lisää kuluja maassa, jossa asumiskulut ovat jo valmiiksi kovat. Tavallinen ihminen ei osaa lukea energiatodistusta. Kyse on aivan turhasta paperista, Pitkä puuskahtaa Forssan lehdelle.

Erityisesti Pitkä ihmettelee energiatodistuksen tarpeellisuutta, kun kerrostaloasuntoa vuokrataan.

– Yli 90 prosentissa kerrostaloasuntojen vuokrauksissa lämmityskulut sisältyvät vuokraan. Silti vuokralaiselle pitää antaa isännöinti- ja energiatodistus. Syy ei ole minulle valjennut, asia aiheuttaa turhaa työtä ja kuluja.

Energiatodistus ei ole tärkeä ostokriteeri eikä myyntivaltti

Asuntokauppoja on tehty niinkin, että jos energiatodistusta eivät ole kaivanneet ostaja eikä myyjä, asia on vain kirjattu kauppakirjaan. Kauppakirjassa tulee mainita, että myyjä ja ostaja ovat tietoisia siitä, että todistus tulisi olla.

− Kiinteistönvälitysyrityksen tulee mainita energiatodistuksen puuttuminen energiatodistuslain mukaan myyntiesitteessä. Jos energiatodistusta ei ole, mutta ostaja sen haluaa, sen voi toimittaa hänelle kaupanteon jälkeenkin, kertoo Motiva oy:n asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell.

Todistuksen puuttumisesta ei käytännössä rangaista, vaikka avit periaatteessa asiaa valvovat. Todistus on toki kätevä, jos haluaa vertailla erilaisten rakennusten laskennallista energiankulutusta.

Motiva antaa energiatodistusasioissa neuvontaa sekä sähköpostitse että puhelimitse.

Todistus ei huomioi asumistottumuksia

Energiatodistus ei ole ottanut tuulta alleen, vaikka se on ollut pakollinen pian kymmenen vuotta. Syitä on hinnan lisäksi sisällössä.

Juho Peltoniemi kritisoi Hämeen Sanomissa sitä, että todellisuuden kanssa paperilla ei ole mitään tekoa. Energialuokitus perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin ja se voi poiketa merkittävästi todellisesta, toteutuneesta energiankulutuksesta.

− Todistuksessa ei oteta mitenkään huomioon asukkaiden käyttäytymistä ja tottumuksia, joilla on kuitenkin paljon merkitystä lämmityskustannuksiin. Ostaja saa asunnon olennaiset tiedot syynäämällä esimerkiksi kiinteistön toteutunutta energiankulutusta.

Lärpäke itsestäänselvyyksistä

Korjaustarpeet ja puutteet vaikkapa lämmöneristyksessä selviävät tutkimalla taloa asiantuntijan kanssa kuntotarkastuksessa.

Peltoniemi kertoo myyneensä huoneiston taloyhtiöstä, johon hankittiin energiatodistus. Käteen lyötiin 500 euroa maksanut, muutaman sivun lärpäke, johon oli merkitty laskennallinen energialuokka ja muutama itsestään selvä toimenpide-ehdotus energiatehokkuuden parantamiseksi.

− Vai että kymmeniä vuosia vanhasta kiinteistöstä voisi harkita joskus tulevaisuudessa ikkunoiden ja ovien vaihtoa. Aivanko totta!? Asunnon ostaja ei käyttänyt todistuksen tutkimiseen kahta sekuntia kauempaa, Peltoniemi kirjoittaa.

Energiatodistus

  • Työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun.
  • Vaaditaan energiatodistuslain mukaan kaikenikäisten rakennusten myynti- ja vuokraustilanteessa rakennuksen omistajalta.
  • Esitettävä haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle.
  • Ei vaadita mm. alle 50 neliön rakennukseen eikä omaan käyttöön tarkoitettuun loma-asuntoon.
  • Perustuu rakennuksen omi-naisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen. Energialuokat A–G. A paras, G huonoin.
  • Sisältää myös ammattilaisen suosituksia olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden, käytön ja ylläpidon parantamiseksi.
  • Voimassa 10 vuotta.
  • Valvovat viranomaiset: ARA, AVI

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

27.12.2021

Näin lajittelet joulun jätteet!

Rakentaja.fi listasi joulunajan jätteiden lajitteluohjeet Lounais-Suomen Jätehuollon tiedotteesta. Ne soveltuvat kaikille suomalaisille ja erityisesti taloyhtiöiden asukkaille. Alumiinivuoka, -folio ja metalliesine Alumiiniset vuoat ja foliot, metallipurkit ja -kannet lajitellaan muiden metalliesineiden tapaan puhtaiksi huuhdottuina metallinkeräysastiaan.

4.4.2022

Kymmenientuhansien taloyhtiöiden tiedot uupuvat yhä sähköisestä huoneistotietojärjestelmästä

Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400. –  Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.

22.11.2021

Saako ja kannattaako ulkovarastossa tai parvekkeella säilyttää mitä tahansa? – Asiantuntijat vastaavat

Mitä voi säilyttää talvella ulkona ja mitä ei? Mikäli varasto tai ullakko on kunnolla tiivistetty, lämpötilojen vaihtelun tai kosteuden ei pitäisi vaikuttaa sisäilmaan tai sen laatuun. Useimmissa asuinrakennuksissa näin ei kuitenkaan ole, jolloin useimpien tavaroiden pitkäaikainen säilyttäminen kylmänkosteissa tiloissa voi mahdollisesti pilata ne täysin.

8.2.2022

Mitkä seikat vaikuttavat kotisi arvoon?

Asuntomarkkinat evät ole vuodesta toiseen samanlaiset. Trendivirtaukset vaihtuvat toisiin ja tarpeet muuttuvat. Vallitseva koronapandemia on sekin lyönyt leimansa siihen, mitä suomalaiset kodiltaan kaipaavat.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti