Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja asuinrakennusten energia-avustuksille. Kiinteistöalan järjestöt arvostelevat päätöstä. Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa ja kasvaa edelleen rakennuskannan ikääntyessä.
EU-parlamentti on hyväksynyt lakiehdotuksen, jolla tähdätään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaisi kotitalouksille haasteita ja tulisi kalliiksi.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisesta vuonna 2023. Avustusta voi hakea monenlaisiin hankkeisiin, mutta ehtona on energiatehokkuuden huomattava parantuminen. Avustusten rahoittamilla energiaremonteilla saavutetaan merkittävät säästöt niin taloudellisesti kuin energiakulutuksessakin.
Taloyhtiöiltä odotetaan lähitulevaisuudessa isoja ilmastotekoja. Teot eivät kuitenkaan vielä näy taloyhtiöissä. Energiaremontteja saatetaan yhä arastella kustannusten vuoksi, vaikka remontin tuomat pitkäaikaiset säästöt ovat merkittävät.
Taloyhtiön kannattaa korjaushankkeen aikana parantaa myös energiatehokkuuttaan, sillä energiatehokas rakennus tuo säästöä tulevaisuudessa. Energiaremonttia voi rahoittaa avustuksilla.
Raksystems
Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.
Taloyhtiöiden on nyt mahdollista saada aurinkopaneeleiden hankintaan tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta. Avustuksen ehtona on, että rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.
Asunto-osakeyhtiö Hietalahden Puistikossa tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä energiaremontti, jonka loppuvaiheessa rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Hyvityslaskennan ansiosta aurinkovoimalasta voitiin tehdä ajateltuakin suurempi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Hallituksen ja isännöitsijän kannattaa varautua vastaamaan tulevissa yhtiökokouksissa energiaremontteihin liittyviin kysymyksiin. Vaikka remonteista ei vielä tehtäisi päätöksiä, on energiatehokkuuteen liittyvä näkökulma hyvä ottaa huomioon esimerkiksi hallituksen kunnossapitotarveselvitystä laadittaessa ja tulevien korjaushankkeiden suunnittelussa. – Osakkeenomistajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä omassa taloyhtiössä aiotaan tehdä.
Kallistunut energia on saanut yhä useamman kiinteistönomistajan harkitsemaan energiaremonttia. Ukrainan tilanne tulee todennäköisesti vielä lisäämään innostusta energiaremontteihin. Valtio tukee energiaremontteja tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla.