Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia.
– Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tuleva hallitus ryhtyy toimiin menojen kasvun hillitsemiseksi, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Hiltusen mielestä tärkeimpiä keinoja asumismenojen suitsimiseksi ovat edellytyksien luominen riittävälle asuntojen uustuotannolle, rakentamisen hintaa nostavien tekijöiden karsiminen ja asumisen hintaan vaikuttavien verojen kohtuus. Myös kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asumismenoihin. Esimerkiksi kuntien omistamien energiayhtiöiden tariffeja ei pidä käyttää piiloverotuksen välineenä.
Kerrostaloyhtiöiden maksama kiinteistövero on noussut kymmenessä vuodessa runsaat 60 prosenttia, ja monissa kaupungeissa reilusti yli 100 prosenttia. Kiinteistöliitto perää malttia tulevan hallituksen työlistalle tulevaan kiinteistöverouudistukseen.
– Uudistuksessa tulee varmistaa, että kenenkään verotus ei nouse kohtuuttomasti. Lisäksi kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat, Harri Hiltunen toteaa.
Kiinteistöliiton mielestä kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää sekä perustua yksinkertaisiin ja selkeisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan sen vaikutus kiinteistöveroon.
Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tulee olla omistajille taloudellisesti kannattavaa ja kannustaa suunnitelmalliseen kiinteistöpitoon.
Kiinteistöliiton mielestä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään