Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet vuoden aikana toimistoissa 3,4 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 1,7 prosenttia. Eniten kasvua oli energiakustannuksissa, jotka kohosivat molemmissa kiinteistötyypeissä yli 4 prosenttia. Tällä vuosituhannella sähkön, veden ja lämmön kulutus on kehittynyt melko tasaisesti, mutta kaikkien kolmen hinta on noussut merkittävästi. Tiedot käyvät ilmi KTI Kiinteistötiedon RAKLIlle toteuttamasta KTI Ylläpitokustannusvertailuun pohjautuvasta selvityksestä.
Ylläpitokustannukset ovat 2000-luvulla nousseet lähes 100 prosenttia ja niiden osuus vaihtelee nyt kiinteistötyypin ja sijaintikaupungin mukaan noin viidenneksestä reiluun kolmannekseen vuokrasta.
Kiinteistön ikä vaikuttaa ylläpitokustannuksiin. Ne ovat liki yhtä suuret vanhimmissa ennen 1960-lukua valmistuneissa toimistoissa sekä 2000-luvun kiinteistöissä. Uusissa toimistokiinteistöissä kulut ovat vanhempia suuremmat, koska niissä on enemmän energiaa kuluttavaa ja huoltoa vaativaa talotekniikkaa sekä korkeammasta arvosta johtuen isompi kiinteistövero. Vanhimmissa kiinteistöissä kuluja puolestaan syntyy paljon korjauksista. Palvelukustannusten nousu on toimistoissa ollut viime vuonna suurta, ja pääkaupunkiseudulla ne ovat noin 3 prosenttia korkeammat kuin muualla maassa.
”Tulokset heijastelevat toimistoissa menossa olevia murroksia. Vanhempia tiloja pitää päivittää, koska asiakkaiden laadulliset vaatimukset ovat lisääntyneet. Enää ei myöskään tyydytä pelkkiin seiniin, vaan toimitilat ovat palvelukokonaisuus”, sanoo RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Vanhimmat asuinkerrostalot erottuvat vertailussa selvästi uudemmista korkeammilla ylläpitokustannuksilla, joissa erityisesti lämmityksen ja korjausten osuus korostuu.
Yksi merkittävä menoerä on kiinteistövero, joka lohkaisee asuinkerrostalon ylläpitokustannuksista noin kymmenyksen ja toimistokiinteistöissä noin viidenneksen. Toimistoista maksettu kiinteistövero nousi eniten Tampereella ja seuraavaksi eniten Turussa. Myös Helsingissä nousua nähtäneen tulevaisuudessa, kun veropohjaa muutetaan arvoihin perustuvaksi. Näiden kolmen kaupungin lisäksi selvityksessä oli mukana pääkaupunkiseutu. Asuinkerrostaloissa kiinteistöveron kehitys on ollut maltillisempaa kuin toimistoissa, mutta niissäkin kokonaisverokertymä on mittava.
”On tärkeää huomata, että kiinteistöveron kehitys on ollut tällä vuosituhannella päätähuimaavaa. Nousua on tullut jo yli 100 prosenttia. Tämä korottaa väistämättä niin asuntojen, toimistojen kuin liiketilojenkin vuokria ja nostaa näin meidän kaikkien elinkustannuksia”, muistuttaa Jyrki Laurikainen.
Taloyhtiöt pystyvät varautumaan häiriötilanteisiin arvioimalla riskejä säännöllisesti, pienentämällä riskejä sekä viestimällä asukkaille turvallisuusohjeista johdonmukaisesti. Safetumin paloturvallisuusraportti kertoo, kuinka turvallisia kiinteistöt olivat viime vuonna.
Safetum
Syksy ja lämmityskausi lähenevät ja energiankulutus lisääntyy. Säästäväisyys, oikein valitut ja ajoitetut huolto- ja korjaustyöt sekä investoinnit alentavat energiankulutusta pysyvästi, muistuttaa Motiva.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Hallituksen esittämä kiinteistöverouudistus toisi suurimmat korotukset pääkaupunkiseudulle, joka on Suomen kallein asuinalue. Asuminen pääkaupunkiseudulla kävisi kestämättömän kalliiksi pieni- ja keskituloisille.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään