Kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-foorumi) järjestöt julkaisivat tavoitteensa hallituskaudelle 2023–2027. Rakennetun ympäristön kokonaisohjauksesta vastaavan ministerin lisäksi järjestöt peräänkuuluttavat vahvaa sitoutumista vihreää siirtymää tukevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen, ratkaisuja alaa vaivaavaan osaajapulaan sekä investointeja, jotka tukevat kasvua.
Infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö edustavat 83 prosenttia Suomen kiinteästä kansallisvarallisuudesta. Kiinteistö- ja rakentamisala on keskeinen kasvun moottori ja merkittävä työllistäjä. Alan kasvun vauhdittamiseksi on edistettävä markkinaehtoisuutta mahdollistavaa sääntelyä sekä innovaatiorahoitusta, jota voidaan kohdistaa rakennetun ympäristön kehittämiseen.
KIRA-foorumin johtoryhmän puheenjohtajan, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin mukaan tulevan hallituskauden keskeisin kysymys on kasvun ja investointiedellytysten aikaansaaminen. Ilman niitä ei rakenneta luottamusta talouteen.
– Kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjunta, turvallisuusympäristön muutokset ja teknologiamurros aiheuttavat mittavia investointitarpeita rakennettuun ympäristöön. Euroopan laajuisen energiakriisin myötä on myös erityisen tärkeää huolehtia siitä, että poliittisilla päätöksillä kannustetaan rakennetun ympäristön ilmasto- ja energiatoimiin, Randell toteaa.
Kira-alan tavoitteissa esitetään, että seuraavalla hallituskaudella on luotava paremmat edellytykset toimiville asuntomarkkinoille: maankäytön suunnittelua on sujuvoitettava ja tehostettava, minkä lisäksi luvitus on saatava nykyistä joustavammaksi.
– Seuraavaan hallitukseen tarvitaan rakennetun ympäristön ministeri toteuttamaan kokonaisvaltaista maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen politiikkaa ja vihreän siirtymän ohjausta, Randell jatkaa.
Vihreä siirtymä edellyttää kiinteistö- ja rakennusalalta sekä uudenlaista osaamista että uusia innovaatioita.
– TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on välttämätöntä. Innovaatioiden lisäksi tarvitaan käytännön toimia, kuten taloudellisia kannustimia olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Vihreän siirtymän investointeja tulee vauhdittaa lupaprosesseja ja rakennusmääräyksiä sujuvoittamalla, Randell sanoo.
Kiinteistö- ja rakentamisalaa on jo vuosia vaivannut osaajapula. Ala työllistää Suomessa 500 000 ihmistä, 20 prosenttia kaikista työllisistä. Alan tavoitteissa esitetään uudistuksia vastaamaan nykyistä tehokkaammin nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Kira-alan koulutukselle on turvattava riittävä rahoitus ja työhön johtavan maahanmuuton tieltä on purettava tarpeettomia esteitä.
KIRA-foorumin hallitusohjelmatavoitteet ovat luettavissa osoitteessa kirafoorumi.fi
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet voivat muodostua ongelmaksi, jos niillä ei ole paikkaa, johon valua. Kiinteistöliiton lakineuvonnasta kerrotaan, mitä kiinteistönomistajan ja kunnan tulee tehdä hulevesille.
Kiinteistöveron uudistaminen on parhaillaan lausuntokierroksella. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli näkee, että uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin yksittäisissä kiinteistöissä. Raklin mukaan lainsäädännöllä luodaan samalla kiinteistö- ja rakentamisalalle suurta epävarmuutta, sillä maapohjan verotusarvon määrittelyn hintakartat on tarkoitus julkaista vasta vuoden 2023 aikana.
Kiinteistöveron merkitys kasvaa, mikä on saanut yhä useamman taloyhtiön edustajat pohtimaan, onko niiden kiinteistöverotus toimitettu oikein. Kiinteistövero määrätään vuosittain kiinteistönomistajille kiinteistön teknisten ominaisuuksien perusteella. Kiinteistönomistajien kannattaa varmistaa, ettei se sisällä virheellisyyksiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään