Suomalaisten vedenkäyttöä tutkittiin Kestävä vedenkäyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käytetyn veden määrässä on suurta vaihtelua erilaisten talouksien välillä.
‒ Vedenkäyttöön vaikuttavat muun muassa henkilön elämäntilanne ja tottumukset. Esimerkiksi vauvaperheessä vettä tarvitaan ja kulutetaan todennäköisesti reilusti enemmän kuin vaikkapa sinkun kotitaloudessa. Myös asumismuoto vaikuttaa ja se, miten vedenkäyttö laskutetaan, pohtii yhteishanketta vetänyt johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta.
Työtehoseuran ja Motivan toteuttamaan vedenkäyttötutkimukseen saatiin lähes 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot. Lisäksi tutkimuksessa tehtyyn vedenkäyttökyselyyn vastasi 2 500 kotitaloutta. Sekä mittaukseen perustuva tieto että kyselytutkimus antoivat samansuuntaisia tuloksia veden käytöstä sekä veden käytön jakaumasta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen vedenkäyttö oli 113 l/henkilö vuorokaudessa. Vaikka keskimääräinen vedenkulutus on vähentynyt oli vaihteluväli varsin suuri: 50‒150 litraa.
Kerrostaloissa asuvat ovat saattaneet tottua lotraukseen, kun vedestä ei kerrostaloissa aikaisemmin maksettu kulutuksen mukaan. Kulutusperusteinen laskutus on omakotitaloissa vakiintunut käytäntö. Toisaalta omakotitaloissa taas on sellaista vedenkäyttöä, joka ei liity muihin asumismuotoihin. Esimerkiksi puutarhanhoito ja vaikkapa pihagrillin ja terassin pesu lisäävät vedenkäyttöä.
‒ Tuloksissa ilahdutti se, että reilut puolet vastaajista oli tehnyt aktiivisesti toimia veden säästämiseksi. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmäksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita, Ketomäki sanoo.
Muina säästötoimina mainittiin muun muassa verkoston vedenpaineen säätö oikealle tasolle, sadeveden käyttö kastelussa sekä suihkun käytön järkevöittäminen esimerkiksi suihkuaikaa lyhentämällä.
Hanke käynnistyi syksyllä 2019, ja se jatkuu vuoteen 2021 asti. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Oras Oy, Vercon Oy, Koka Oy, Envera Oy, Uponor Suomi Oy, Espoon Asunnot Oy, Suomen Omakotiliitto ry, HSY ja Työtehoseura ry.
Vesivuodot ja yllättävät kulutuspiikit voivat aiheuttaa taloyhtiölle turhia kustannuksia. Reaaliaikainen vedenkulutuksen seuranta auttaa ehkäisemään vahinkoja ja tuo samalla selkeyttä arkeen – niin isännöitsijöille kuin asukkaille.
Smartvatten
Käyttämällä vettä viisaasti ja esimerkiksi säästämällä lämmintä vettä energiaa kuluu vähemmän veden lämmittämiseen, sen puhdistamiseen, pumppaamiseen ja jätevesien käsittelyyn. Jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa vastuulliseen vedenkäyttöön.
Vesivahingot, piilovuodot ja hukkaan valuvat kuutiot ovat tuttuja murheita taloyhtiöissä. Kun vedenkäyttöä hallitaan aktiivisesti, taloyhtiö ei ainoastaan ehkäise vahinkoja vaan myös säästää rahaa ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Smartvatten
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään