Suomalaisten vedenkäyttöä tutkittiin Kestävä vedenkäyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käytetyn veden määrässä on suurta vaihtelua erilaisten talouksien välillä.
‒ Vedenkäyttöön vaikuttavat muun muassa henkilön elämäntilanne ja tottumukset. Esimerkiksi vauvaperheessä vettä tarvitaan ja kulutetaan todennäköisesti reilusti enemmän kuin vaikkapa sinkun kotitaloudessa. Myös asumismuoto vaikuttaa ja se, miten vedenkäyttö laskutetaan, pohtii yhteishanketta vetänyt johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta.
Työtehoseuran ja Motivan toteuttamaan vedenkäyttötutkimukseen saatiin lähes 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot. Lisäksi tutkimuksessa tehtyyn vedenkäyttökyselyyn vastasi 2 500 kotitaloutta. Sekä mittaukseen perustuva tieto että kyselytutkimus antoivat samansuuntaisia tuloksia veden käytöstä sekä veden käytön jakaumasta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen vedenkäyttö oli 113 l/henkilö vuorokaudessa. Vaikka keskimääräinen vedenkulutus on vähentynyt oli vaihteluväli varsin suuri: 50‒150 litraa.
Kerrostaloissa asuvat ovat saattaneet tottua lotraukseen, kun vedestä ei kerrostaloissa aikaisemmin maksettu kulutuksen mukaan. Kulutusperusteinen laskutus on omakotitaloissa vakiintunut käytäntö. Toisaalta omakotitaloissa taas on sellaista vedenkäyttöä, joka ei liity muihin asumismuotoihin. Esimerkiksi puutarhanhoito ja vaikkapa pihagrillin ja terassin pesu lisäävät vedenkäyttöä.
‒ Tuloksissa ilahdutti se, että reilut puolet vastaajista oli tehnyt aktiivisesti toimia veden säästämiseksi. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmäksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita, Ketomäki sanoo.
Muina säästötoimina mainittiin muun muassa verkoston vedenpaineen säätö oikealle tasolle, sadeveden käyttö kastelussa sekä suihkun käytön järkevöittäminen esimerkiksi suihkuaikaa lyhentämällä.
Hanke käynnistyi syksyllä 2019, ja se jatkuu vuoteen 2021 asti. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Oras Oy, Vercon Oy, Koka Oy, Envera Oy, Uponor Suomi Oy, Espoon Asunnot Oy, Suomen Omakotiliitto ry, HSY ja Työtehoseura ry.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Vesi on yksi suurimmista taloyhtiöiden kulueristä. Kun vedenkulutuksen näkee todellisina litroina ja euroina, on helpompaa tehdä vastuullisia valintoja. Tilakohtaisella vedenmittauksella on mahdollista säästää selvää rahaa.
Smartvatten
Asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää Oulun yliopiston toteuttamasta kyselystä. Tupakointi sisätiloissa, sisäilman kosteus ja tuoksujen käyttö on vähentynyt, ja radontietoisuus lisääntynyt.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa 5,17 prosenttia, selviää syyskuun lainavertailusta. Suomen Kiinteistölehti julkaisee Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään