Vuoden 2017 tammi–elokuussa pääkaupunkiseudulla kaavoitettiin uutta asuinkerrosalaa selvästi enemmän kuin mitä rakennettiin. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Kerrostalovarannon määrä kasvoi peräti 17 prosenttia. Tiedot ilmenevät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tuottamasta SeutuRAMAVA-aineistosta. HSY on avannut tonttivarantoa kuvaavan aineiston korttelitasoisena avoimena paikkatietona.
– Voimassa olevissa asemakaavoissa asunnoille osoitettu tonttivaranto kasvoi lähes puoli miljoonaa kerrosneliömetriä eli noin kuusi prosenttia tammi–elokuussa 2017. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola.
Elokuussa 2017 varannon määrä oli lähes kahdeksan miljoonaa kerrosneliömetriä (k-m2). Varannon määrä lähti selvään nousuun jo vuonna 2016, jolloin kerrostalovaranto kasvoi etenkin Espoossa. Asemakaavoituksen tuottama asuinkerrosala painottui selvästi alkuvuonna kerrostaloihin, minkä seurauksena tonttivarannon käyttötarkoitusjakauma muuttui kerrostalovaltaisemmaksi. Tämä vahvistaa voimassa olevan asemakaavatilanteen kykyä vastata kerrostalovaltaisen asuntotuotannon tarpeisiin.
Käyttämättömän rakennusoikeuden rakentuminen riippuu monista tekijöistä, kuten sijainnista, kunnallistekniikan valmiusasteesta ja maanomistusolosuhteista. Pääkaupunkiseudun kuntien omistamalla maalla on kaikkiaan 36 prosenttia asumisen varannosta ja 58 prosenttia kerrostalovarannosta.
Kerrostalovaranto kasvoi eniten Helsingissä, joskin kerrostalovarannon muutos pysyi plusmerkkisenä myös Vantaalla ja Espoossa. Elokuussa 2017 kerrostalovarantoa oli koko pääkaupunkiseudulla 3,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarantoa 4,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovaranto kasvoi tammi–elokuussa peräti 17 prosenttia, kun taas pientalovaranto väheni pääkaupunkiseudulla alkuvuoden kuluessa kaksi prosenttia.
Kerrostalovaranto keskittyy pääasiassa isoille rakenteilla oleville alueille, kuten esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Pientalovaranto jakautuu tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua.
– Merkittäviä varantokeskittymiä on alkuvuoden asemakaavoituksen etenemisen seurauksena nyt myös Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella. Pientalovarantoa löytyy edelleen eniten Espoosta, kun taas kerrostalovarantoa on Helsingissä jo selvästi enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa yhteensä, Levola toteaa.
HSY on julkaissut tonttivarantotilannetta korttelitasolla esittävän paikkatietoaineiston avoimena datana. Aineisto kertoo esimerkiksi rakennuskorttelin rakennusoikeuden sekä jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän luokiteltuna viiteen eri pääkäyttötarkoitukseen. Asumisen osalta aineistosta voi tarkastella erikseen kerrostalo- ja pientalovarantoa. Aineisto kuvaa tilannetta elokuussa 2017, ja se on tarkasteltavissa ja ladattavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelusta.
– Tuottamiemme aineistojen avaamisella pyrimme tuomaan niitä aiempaa laajemman käyttäjäkunnan hyödynnettäväksi, Levola sanoo.
Korttelitasoinen tonttivarantotilannetta kuvaava avoin data perustuu SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoon, jonka HSY tuottaa kahdesti vuodessa. Uusin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla elokuussa 2017. Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia tammi-maaliskuussa vuodentakaiseen nähden, kertoo Tilastokeskus. Vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,0 ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Vuokrien vuosikasvu oli pääkaupunkiseudulla hitaampaa kuin muualla Suomessa, mutta vauhdittui loppuvuodesta erityisesti Vantaalla. Eniten vuokrat nousivat vuodessa Rovaniemellä, Tampereella sekä Turussa.
Hoitokulujen nousu uhkaa useamman kuin joka viidennen taloyhtiön maksukykyä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Vastikerästit ovat kuitenkin pysyneet maltillisina, eikä valtaosa yhtiöistä ole joutunut perimään ylimääräisiä vastikkeita.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään