Asumismenojen kasvu jättää jatkuvasti jälkeensä tulojen kasvun. Julkisen talouden tasapainotuksen ja ilmastopolitiikan nimissä asunnon omistajille ja vuokralaisille tulee maksettavaksi yhä raskaammat verot. Tämä ei ole yksin asuntomarkkinoiden haaste, sillä politiikalla on vaikutuksensa myös kotimaisen kysynnän, ja sitä myöten myös työllisyyden menestymisen mahdollisuuksiin.
Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Pellervon Taloustutkimus PTT:n vuodesta 2013 lähtien tehty vuokratuottotutkimus osoittaa, että 1990-luvun alusta lähtien bruttovuokratuoton kehitys on ollut melko vakaata. Bruttovuokratuotto on pysynyt vajaassa neljässä prosentissa koko tämän ajan. Viime vuosien matala korkotaso on pitänyt asuntosijoittamisen kannattavana toimintana.
Suosituksen tavoitteena vuorovaikutuksen paraneminen ja avoimuuden lisääntyminen. Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja oikeusministeriön viime syksynä julkaisema Taloyhtiöiden viestintäsuositus ei ainakaan vielä ole jalkautunut taloyhtiömaailmaan. Suositusta ei tunneta, eikä viestintään ole varattu resursseja.
Kuka korvaa vuokralaisen varastetun tietokoneen tai yläkerrasta valuneen veden aiheuttamat vahingot? Kuka korvaa asunnon omistajan vuokratulon menetyksen vuokralaisen muuttaessa vesivahingon vuoksi pois? Mistä korvausta, kun myrskytuuli kaataa puun rivitalon päälle?
Mihin roskikseen kuuluu rikkinäinen juomalasi tai tyhjä mehutölkki? Pääkaupunkiseudun lajitteluohjeet löytyvät nyt Jäteopas-mobiilisovelluksesta, jonka on julkaissut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. HSY:n viimesyksyisen kuluttajakyselyn mukaan internet on suosittu paikka etsiä vastauksia lajittelukysymyksiin.
Suomen asuntokauppa on jatkanut tammi-heinäkuussa kasvuaan kahteen edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Heinäkuussa vanhojen asuntojen kaupassa vedettiin hieman henkeä toteutuneen vahvan toisen kauppakvartaalin jälkeen. Uusien asuntojen kauppa oli heinäkuussakin edelleen vahvassa vedossa. Tammi-heinäkuussa 2016 vanhojen asuntojen toteutunut kauppamäärä oli 1,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntojen kauppamäärän arvioidaan nousseen edellisvuoden tammi-heinäkuusta noin 18 prosenttia.
Ympäristöministeriön teettämä tänään julkaistu selvitys asuinhuoneiston vuokralain (AHVL) toimivuudesta on lähtökohdiltaan hyvä. Voimassa olevan lainsäädännön tarjoamaa sopimusvapautta pidetään selvityksessä onnistuneena. Selvitystyön ohjausryhmässä mukana ollut Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva on samaa mieltä.
Asuntomarkkinoiden alueellinen erkaantuminen on edennyt siihen, että Suomi voidaan jakaa kolmeen osaan. Pääkaupunkiseudulla kauppa käy normaalilla tasolla ja hinnat nousevat. Muissa kasvukeskuksissa suurin kasvu nähdään kauppamäärissä ja hinnatkin ovat lähteneet nousuun.
Helsingin rakennuslautakunta ehdottaa, että maankäyttö- ja rakennuslakiin harkittaisiin säännöstöä, joka mahdollistaa pienten asuinrakennusten toteuttamisen lisärakentamisena tietyin reunaehdoin ilman yhteiskunnan mainittavaa väliintuloa. Esimerkiksi Ruotsissa voi rakentaa enintään 25-neliöisen lisärakentamiskohteen pientalotontille ilman rakennuslupaa. Ehdotus on kirjattu lausuntoon, jonka rakennuslautakunta eilisessä kokouksessaan päätti antaa Helsingin kaupunginkanslialle.
YIT rakentaa puretun Anttilan tavaratalon tontille uuden viiden taloyhtiön korttelin, johon valmistuu yhteensä 371 asuntoa. Kielotien ja Talvikkitien väliin sijoittuvan Valon korttelin ensimmäinen asuintalo on 16-kerroksinen Vantaan Sarastus -tornitalo, jonka rakennustyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Valon kortteliin valmistuu vuosien 2016–2019 aikana tornitalon lisäksi kolme 7-kerroksista kerrostaloa.
Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 % vuoden takaisesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,4 % vuoden takaisesta.