Kiinteistö- ja rakennusalalla vallitsee hyvä tekemisen ja kehittämisen meininki. Taloudellinen toimintaympäristö luo nyt hyvät edellytykset sekä kiinteistösijoittamiselle että rakentamiselle. Alan yritysten kyky hyödyntää uusia teknologioita on kohentunut ja digitalisaatiossa nähdään uusia mahdollisuuksia. Aulangolle kokoontuneet kiinteistöalan ammattilaiset näkevät markkinatilanteen kaikin puolin positiivisempana kuin vuosi sitten.
Kiinteistökaupankäynnin ja rakentamisen volyymit ovat nousseet viime vuosina. Alan asiantuntijat uskovat kasvun myös jatkuvan: enemmistö Toimialabarometrin vastaajista arvioi, että kiinteistösijoittamisen houkuttelevuus muihin sijoitusmuotoihin säilyy vahvana ja Suomen suhteellinen asema kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vahvistuu entisestään. Investointien kasvu ja suotuisat rahoitusmarkkinaolosuhteet luovat hyvät edellytykset myös rakentamisen kasvulle.
Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset näkevät taloudellisen toimintaympäristön nyt selkeästi positiivisempana kuin vuosi sitten. Enemmistö vastaajista uskoo niin BKT:n, viennin, investointien kuin yksityisen kulutuksenkin kasvavan. Tämä luo hyvän pohjan kiinteistösijoitus- ja rakennusalan yleisille liiketoimintaedellytyksille, joiden yli puolet vastaajista arvioi paranevan edelleen lähivuosina.
Tilakysynnän näkymät ovat vahvimpia vuokra-asunto- sekä hoiva- ja palvelukiinteistömarkkinoilla, joilla tilatarpeen kasvuun uskoo yli 80 prosenttia vastaajista. Vahvan tilakysynnän ansiosta myös kiinteistöjen arvonkehitysodotukset ovat positiivisimpia näillä sektoreilla. Kova kysyntä houkuttelee uusia sijoittajia markkinoille ja kasvattaa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Sen sijaan toimisto- ja liiketilojen kysyntänäkymät ovat negatiiviset: yli 40 prosenttia vastaajista uskoo toimistojen, ja 20 prosenttia liiketilojen tarpeen vähenevän lähitulevaisuudessa.
Tyhjän toimistotilan suuri määrä ei osoita vähenemisen merkkejä. Toimialabarometrin vastaajat eivät odota viriävän talouskasvun tuovan ratkaisua tyhjien toimistotilojen haasteisiin, vaan helpotusta pitää hakea esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksista. Käyttäjien muuttuvat tarpeet ruokkivat uusien toimistojen rakentamista ja tehostuva tilankäyttö ja uudenlaiset toimistopalvelukonseptit vähentävät tarvitun tilan määrää. Liiketilojen tarpeen uskotaan puolestaan vähenevän verkkokaupan kasvun myötä. Liiketilamarkkinoilla kauppakeskukset ovat kilpailussa vahvoilla. Muuttuva kysyntä painaa näiden kiinteistösektoreiden arvoja: useampi vastaaja ennakoi toimistojen markkina-arvojen laskevan kuin nousevan, ja liikekiinteistöissä arvojen laskuun uskovia vastaajia on yhtä paljon kuin nousuunkin.
Digitalisaatio etenee kiinteistö- ja rakennusalalla. Lähes puolet barometrivastaajista ilmoittaa, että heidän edustamallaan organisaatiolla on digistrategia, ja 37 prosenttia suunnittelee sellaisen laatimista lähitulevaisuudessa. Yli kaksi kolmesta vastaajasta arvioi alan yritysten hyödyntävän digitalisaation luomia mahdollisuuksia vähintäänkin tyydyttävästi. Myös yhteistyö startup -yritysten kanssa koetaan kiinnostavaksi.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Kiinteistöveroa on tänä vuonna kerätty lähes 2,1 miljardia euroa, kertoo Verohallinto. Reilu kolmannes kiinteistöverosta tulee Uudeltamaalta. Suurin osa kiinteistöveron maksajista on henkilöasiakkaita.
Taloyhtiön vastuulla on jään ja lumen poisto sekä hiekoitus taloyhtiön piha-alueella. Lumet tulee kasata oman pihan alueelle niin, että pelastustiet jäävät vapaiksi. Lumenpudotuksen voi tilata ammattilaiselta.
Kunnallisveroprosentit muuttuvat ensi vuoden alussa soteuudistuksesta johtuen. Muutokset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa niitä lain mahdollistamissa rajoissa. Monet kunnat ovatkin laskemassa kiinteistöveroaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään