Kiinteistö- ja rakennusalalla vallitsee hyvä tekemisen ja kehittämisen meininki. Taloudellinen toimintaympäristö luo nyt hyvät edellytykset sekä kiinteistösijoittamiselle että rakentamiselle. Alan yritysten kyky hyödyntää uusia teknologioita on kohentunut ja digitalisaatiossa nähdään uusia mahdollisuuksia. Aulangolle kokoontuneet kiinteistöalan ammattilaiset näkevät markkinatilanteen kaikin puolin positiivisempana kuin vuosi sitten.
Kiinteistökaupankäynnin ja rakentamisen volyymit ovat nousseet viime vuosina. Alan asiantuntijat uskovat kasvun myös jatkuvan: enemmistö Toimialabarometrin vastaajista arvioi, että kiinteistösijoittamisen houkuttelevuus muihin sijoitusmuotoihin säilyy vahvana ja Suomen suhteellinen asema kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vahvistuu entisestään. Investointien kasvu ja suotuisat rahoitusmarkkinaolosuhteet luovat hyvät edellytykset myös rakentamisen kasvulle.
Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset näkevät taloudellisen toimintaympäristön nyt selkeästi positiivisempana kuin vuosi sitten. Enemmistö vastaajista uskoo niin BKT:n, viennin, investointien kuin yksityisen kulutuksenkin kasvavan. Tämä luo hyvän pohjan kiinteistösijoitus- ja rakennusalan yleisille liiketoimintaedellytyksille, joiden yli puolet vastaajista arvioi paranevan edelleen lähivuosina.
Tilakysynnän näkymät ovat vahvimpia vuokra-asunto- sekä hoiva- ja palvelukiinteistömarkkinoilla, joilla tilatarpeen kasvuun uskoo yli 80 prosenttia vastaajista. Vahvan tilakysynnän ansiosta myös kiinteistöjen arvonkehitysodotukset ovat positiivisimpia näillä sektoreilla. Kova kysyntä houkuttelee uusia sijoittajia markkinoille ja kasvattaa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Sen sijaan toimisto- ja liiketilojen kysyntänäkymät ovat negatiiviset: yli 40 prosenttia vastaajista uskoo toimistojen, ja 20 prosenttia liiketilojen tarpeen vähenevän lähitulevaisuudessa.
Tyhjän toimistotilan suuri määrä ei osoita vähenemisen merkkejä. Toimialabarometrin vastaajat eivät odota viriävän talouskasvun tuovan ratkaisua tyhjien toimistotilojen haasteisiin, vaan helpotusta pitää hakea esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksista. Käyttäjien muuttuvat tarpeet ruokkivat uusien toimistojen rakentamista ja tehostuva tilankäyttö ja uudenlaiset toimistopalvelukonseptit vähentävät tarvitun tilan määrää. Liiketilojen tarpeen uskotaan puolestaan vähenevän verkkokaupan kasvun myötä. Liiketilamarkkinoilla kauppakeskukset ovat kilpailussa vahvoilla. Muuttuva kysyntä painaa näiden kiinteistösektoreiden arvoja: useampi vastaaja ennakoi toimistojen markkina-arvojen laskevan kuin nousevan, ja liikekiinteistöissä arvojen laskuun uskovia vastaajia on yhtä paljon kuin nousuunkin.
Digitalisaatio etenee kiinteistö- ja rakennusalalla. Lähes puolet barometrivastaajista ilmoittaa, että heidän edustamallaan organisaatiolla on digistrategia, ja 37 prosenttia suunnittelee sellaisen laatimista lähitulevaisuudessa. Yli kaksi kolmesta vastaajasta arvioi alan yritysten hyödyntävän digitalisaation luomia mahdollisuuksia vähintäänkin tyydyttävästi. Myös yhteistyö startup -yritysten kanssa koetaan kiinnostavaksi.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään