Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa ihmistä. Aina ei tule ajatelleeksi, että taloyhtiö on yhtiö siinä missä pörssiyrityksetkin. Selvä ero verrattuna pörssiyrityksiin löytyy hallituksesta, joka taloyhtiöissä koostuu usein tavallisista asukkaista ilman erityistä kiinteistöalan koulutusta tai syvällistä kokemusta.
EU:n tietosuoja-asetus on luettavuudeltaan haastava ja jättää paljon tulkinnanvaraa. Kiinteistöalalla kaivataankin kiperästi lisää asumiseen liittyviä käytännönläheisiä soveltamisohjeita, esittää Kiinteistöliitto oikeusministeriölle tietosuoja-asetuksen toimivuudesta antamassaan lausunnossa. Kiinteistöliitto toteaa lausunnossaan, että kiinteistöalalla on koettu hyvin vähän lisähyötyä aiempaa henkilötietolakia tiukemmasta sääntelystä, mutta tietosuoja-asetuksesta mediassa käyty keskustelu on kuitenkin lisännyt tietoutta tietosuoja‐asioista ja tietoturvasta kiinteistöalalla. Tietosuoja‐asioiden hoito ja hallinta on tullut sekä […]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran rakennuttamispäällikkö Vesa Ijäs kertoo Rakennuslehdelle, että jatkossa Ara ei enää tue ylikorkeiden puukerrostalojen rakentamista. Hänen mukaansa rakentaminen hallitaan kaikilla rakennusvaihtoehdoilla kuuteen kerrokseen asti, mutta sitä korkeammissa rankarakenteisissa rakennuksissa kustannukset kasvavat rakennusfysikaalisten tekijöiden takia. Ijäksen mielestä on tarpeetonta haikailla Suomen tai Euroopan korkeimpia puukerrostaloja vaan sen sijaan pitäisi hakea toistoja.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan asunnoille myönnettyjen uusien rakennuslupien määrä laski touko–heinäkuussa 2019 25,5 prosenttia ja asuinrakentamisen arvo 6,5 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2019 touko–heinäkuun aikana yhteensä 11,9 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 5,8 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Asuntorakentamisessa rakennuslupien kuutiomäärä laski 22,9 prosenttia vuodentakaisesta.
Helsingin Sanomien mukaan useissa uusien asuntojen myynti-ilmoituksissa todelliset kustannukset jätetään piiloon. Uusien asuntojen näennäistä myyntihintaa on lehden mukaan viime vuosina painettu alas erityisesti taloyhtiölainojen kasvattamisella ja rakentamisella tonttirahaston omistamalle vuokratontille. Ostajan tulisi kiinnittää huomiota myyntihinnan ja velattoman hinnan väliseen suhteeeseen sekä ilmoituksessa mainittuun rahoitusvastikkeeseen.
Maaseutukuntiin rakentaminen helpottuu ja riskit pienenevät uuden asumisosuuskuntamallin ansiosta. Kohtuuhintaista asumista kehittävä asumisosuuskunta on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto. -Osuuskuntamalli sopii erityisesti niille, joilla kynnys omistusasumiseen on korkea, kuvailee Rakentamisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.
Ulkomaiset asuntosijoitukset ovat kasvaneet Suomessa vauhdilla. Newsecin ja kiinteistöpalveluyritys JLL:n tietojen perusteella ulkomaisia asuntosijoituksia on Suomessa jo noin kahden miljardin euron arvosta, kertoo Helsingin Sanomat. Asuntomäärä on arvion mukaan noin 16 000–17 000.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottaa tuloihin sidottua velkakattoa, kertoo Helsingin Sanomat tänään taloussivuillaan. Helsingin Sanomien mukaan Rehn on huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta; se heikentää Rehnin mielestä Suomen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Olli Rehn oli eilen torstaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana.
RAKLIn Jyrki Laurikainen toteaa Talouselämän liitteessä, että kiinteistöt eivät ole kertakäyttötavaraa. Kiinteistöjen arvon säilymisessä keskeinen rooli on laadulla, sijainnilla ja muunneltavuudella. Laatu on koko rakennuttamisen ketjun hallintaa suunnittelusta käyttöönottoon sekä suunnitelmallista koko kiinteistön elinkaaren huomioivaa ylläpitoa.
Vuokra-asuntomarkkinoiden näkymät vahvistuivat jälleen kevään pienen notkahduksen jälkeen, kertoo RAKLIn Vuokra-asuntobarometri. Vuokra-asuntojen vahva kysyntä siivittää vuokra-asuntojen rakentamista ja asuntosijoittamista. Vuokra-asuntomarkkinoiden kasvuodotukset ovat asiantuntijoiden mukaan kautta linjan vahvempia kuin viime keväänä.
Onko yhtiössä ohjeistusta sähköpyörien varalta? Miten suhtautua ilmalämpöpumppuihin kerrostalossa? Kiinteistö-tapahtuma 2.–3.10.
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2019 toisella neljänneksellä 2,6 prosenttia vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten kasvoivat sähkökustannukset, 9,9 prosenttia. Korjauskustannukset ja lämmityskustannukset kasvoivat 2,6, jätehuoltokustannukset 1,5, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,4 ja hallintokustannukset 1,3 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 1,2 ja käytön ja huollon kustannukset 0,7 prosenttia.