Hissin asentaminen sitä vailla olevaan kerrostaloon ja muukin esteettömyyden parantaminen helpottavat asukkaiden elämää. Molempiin tarkoituksiin voi saada avustusta.
Kun hissi jälkiasennetaan hissittömään kerrostaloon, voi taloyhtiö hakea siihen avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARAlta. Jälkiasennushissiä hankkiva taloyhtiö voi saada avustusta sekä suunnittelu- että rakennuskustannuksiin. Avustusta voi saada myös hissin hankkimiseksi porrashuoneeseen jossa ei sitä ei ole, vaikka taloyhtiön toisessa rapussa olisi jo hissi.
– Lisäksi voi samaan hankkeeseenkin hakea myös esteettömyysavustusta, kertoo ARAn ylitarkastaja Suvi Heikkinen.
Avustusta voi hakea esimerkiksi talon ulko-ovien ja yhteistiloihin johtavien ovien esteettömyyden parantamiseen. Esteettömyyden parantaminen yhteistilojen sisällä ei sen sijaan kuulu avustuksen piiriin. ARA pyytää hakijoita selvittämään sisäänkäynnin esteettömyyden myös jälkiasennushissihankkeiden yhteydessä, jotta esteettömyystoimenpiteitä voidaan suositella tehtäväksi samalla.
– Silloin voidaan suositella myös esteettömyysremonttia, jotta koko kiinteistöön käynti olisi esteetön, Heikkinen toteaa.
Esteettömyysavustusta voi saada myös taloyhtiön vanhojen hissien esteettömyyden parantamiseen: esimerkiksi ovien automatisointiin ja näppäimistön modernisointiin.
– Tällä hetkellä esteettömyysavustusta ei saa hissin pysähtymiseen myös niin sanotuissa puolikerroksissa, jotka ovat melko yleisiä 1930-50-lukujen taloissa. Asia on harkinnassa ja saattaa vuoden vaihteessa muuttua, Heikkinen sanoo.
Hissihankkeen ensiaskeleet Ennen ARAn tuen myöntämistä tarvitaan yhtiökokouksen hyväksyntä.
– Päätöksen saaminen jälkiasennushissin avustuksessa kestää noin kuukauden, jos kaikki on kunnossa. Esteettömyysavustuspäätös kestää yleensä kauemmin ja voi viedä muutaman kuukauden, Heikkinen kertoo.
– Toki meiltä voi hakea ennakkopäätöksen avustuskelpoisuudesta. Emme kannusta siihen, mutta joskus hallitus haluaa esitellä ajatusta yhtiökokoukselle ja kaipaa tukea myönteiselle päätökselle.
– Suositellaan että jälkiasennettava hissi täyttäisi nykyiset esteettömyysvaatimukset, mutta se ei aina ole mahdollista. Kun vaatimuksista poiketaan, pitää olla perustelut; esimerkiksi porrassyöksyn minimileveys, joka saattaa vaihdella paikkakunnittain.
Ympäristöministeriön paloturvallisuusasetuksen mukaan portaan leveydeksi tulee jäädä vähintään 850 mm. Avustuksen myöntämiseen vaaditaan myös, että hissihankkeella on rakennuslupa. Lupa voi viipyä, jos rakennuksella esimerkiksi on arvokas tai jopa suojeltu julkisivu. Tämä tulee tosin eteen useammin esteettömyysavustuksen kohdalla. Toisaalta hissin rakentamisen voi aloittaa ennen avustuspäätöstä, jos hakee rakennusluvan.
– Jos hankkeen alkamispäivä on urakoitsijan kanssa jo sovittu, järjestyy muutamassa päivässä aloituslupa. Se ei kuitenkaan vielä takaa myönteistä avustuspäätöstä.
Avustusta jopa yli puolet kuluista ARAn hissiavustuksen enimmäismäärä on 45 prosenttia hankkeen kustannuksista, sisältäen myös suunnittelukustannukset. Euromääräistä kattoa ei periaatteessa ole, vaan maksimisumma määräytyy prosenttiosuutena hankkeen budjetista. ARA kuitenkin tarkistaa, että esitetyt kustannukset ovat kohtuulliset ja perustellut.
Monilla kaupungeilla on lisäksi omia hissiavustuksia, usein 10 prosenttia ja Oululla peräti 20 prosenttia. Jos taloyhtiö saa sekä ARAn että kaupungin avustuksen, on huomattava, että yli 150 000 euron hankkeissa joissa julkista rahaa on yli 50%, on taloyhtiönkin EU-lainsäädännön mukaan kilpailutettava hanke.
– Jos vaaditaan julkinen kilpailutus voimme harkinnan mukaan pyytää kilpailutustietoja, Heikkinen sanoo.
Suosio vähentynyt Hissiavustuksia on haettu aikaisempaa vähemmän. Vuosina 2015 ja 2016 haettiin molempina niitä noin 20 miljoonaa euroa. Viime vuonna hakemuksia tuli 11,2 miljoonan euron edestä ja tänä vuonna tähän asti vasta 7,2 miljoonan euron verran. Suvi Heikkinen ei usko, että syynä on jälkiasennushissien tarpeen täyttyminen. Muut remonttitarpeet vain koetaan painavampina, hissi ei ole ykköskohde.
– Koetamme kartoittaa syitä hakemusten vähenemiseen muun muassa kysymällä kaupungeilta. Yritämme aktivoida kaupunkien hissityöryhmiä. Muutama vuosi sitten käynnistyi ARAn hissiprojekti, jonka yhteydessä perustettiin kaupunkeihin hissityöryhmiä. Noin puolet niistä toimii yhä aktiivisesti. Mukana on kaupungin väkeä, yrittäjiä ja sote-työntekijöitä. Yritämme tiivistää taas yhteistyötä. Esimerkiksi Lahdessa on ollut infotilaisuuksia. Mukana on kaupungin väkeä, yrittäjiä ja sote-työntekijöitä. Yritämme tiivistää taas yhteistyötä. Esimerkiksi Lahdessa on ollut infotilaisuuksia.
– 1970-luvun rakennuksiin haetaan avustuksia aika paljon, vaikka tarkkaa tilastoa ei ole. Tyypillinen tuon aikakauden kolmikerroksinen elementtitalo on usein hakijana.
– Maksimitoteutusaika on noin kaksi vuotta avustuksen myöntämisestä. Nyt myönnetyt avustukset pitäisi käyttää vuoden 2021 loppuun mennessä.
– Kerran myönnettyä ja käyttämättä jätettyä avustusta ei voi hakea uudestaan. Kysymmekin toteutusajankohtaa. Avustusta voi sen sijaan hakea osissa. Esimerkiksi monitaloiset yhtiöt, joita 1960-70-luvuilla tehtiin runsaasti, voivat hakea avustusta talolle tai parille kerrallaan sitä mukaa kuin hanke etenee. Ei haittaa, että saman taloyhtiö muihin taloihin on avustusta jo myönnetty, Heikkinen sanoo.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään