Kiinteistöliitto kiirehtii uudistuksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia varten myönnettäviin valtiontakauksiin. Esimerkiksi takausmaksu tulisi alentaa kahdesta prosentista yhteen prosenttiin takauslainan pääomasta. Vakuusriskiarvioinnissa tulisi käyttää arviota tuettavan asunto-osakeyhtiön asuntojen käyvästä arvosta peruskorjauksen jälkeen, ei ennen korjauksia.
Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 säilytettiin entisellään jo vuonna 2015 käyttöönotetun asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten täytetakausinstrumentin takausvaltuus. Takausvaltuus on edelleen 100 miljoonaa euroa.
– Kyse on kuitenkin vain näennäisestä tuki-instrumentista, sillä järjestelmän voimassaoloaikana takauksia on myönnetty tasan nolla euroa. Takausvaltuuksia on ollut vuosina 2015-2019 käytettävissä 500 miljoonaa euroa eli 100 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Jotta asunto-osakeyhtiö voisi hyödyntää järjestelmää, sen tulisi saada rahoituslaitokselta takausjärjestelmän sallima maksimaalinen 20 vuoden laina-aika korjauslainalleen ja erittäin alhainen korkomarginaali. Muuten takauksesta perittävä kahden prosentin takausmaksu syö hyödyn kokonaan. Käytännössä hyötyä tulisi ainoastaan silloin, jos takaus mahdollistaisi korjauslainan saannin sellaiselle taloyhtiölle, joka ei muuten saisi lainaa.
– Nykyehdoilla takauksen voi saada taloyhtiö, joka ei sitä tarvitse, ja takausta ei voi saada taloyhtiö, joka sitä tarvitsisi, Hiltunen toteaa.
Kun lainojen marginaalitaso on korjauslainoissa laskenut tyypillisesti jo alle prosenttiyksikköön, haaste takausjärjestelmän toimivuudelle on vain kasvanut viime vuosina.
Yleensä taloyhtiöt saavat hyvin pankeista korjauslainaa. On kuitenkin olemassa merkkejä lainahanojen tiukentumisesta. Esimerkiksi alueilla, joilla asuntojen myyntihinnat ovat matalia, ja pienten rivitaloyhtiöiden kohdalla jopa kasvukeskusseuduilla on esiintynyt rahoitusongelmia.
– Ongelmia on ollut muun muassa sellaisissa yhtiöissä, joiden osakkailla ei ole ollut mahdollisuutta ottaa pankin esittämää henkilökohtaista asuntolainaa yhtiölainan sijaan. On myös tilanteita, joissa suunniteltuja korjausinvestointeja on pidetty liian kalliina suhteessa asuntojen jälleenmyyntiarvoon korjauksien jälkeen, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kiinteistöliitto katsoo, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtoja tulisi pikaisesti muuttaa, jotta korjausrahoituksen saatavuus turvattaisiin maan kaikissa osissa. Takauksen myöntämisehtoja tulisi muuttaa siten, että takauksen voisi saada myös taloyhtiö, jonka asuntojen käyttöaste on korkea mutta peruskorjauksen jälkeinen käypä arvo kasvukeskuksia alempi.
Takaus tulisi kohdistaa erityisesti pienemmissä ja keskisuurissa kuntakeskuksissa sijaitsevien asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuuden varmistamiseen. Mahdolliset takauskorvaukset tulisi kattaa perittävillä takausmaksuilla, kuten menetellään muun muassa henkilökohtaisen asuntolainan valtiontakauksissa.
Danske Bankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat laskevat hieman kesää kohden, mutta kääntyvät loppuvuonna jo nousuun. Pankki ennustaa patoutuneen kysynnän kääntävän uudisrakentamisen kasvuun.
Asuntorakentamisen poikkeuksellisen voimakas lasku uhkaa heikentää asuntojen saatavuutta, talouskasvua, työllisyyttä ja verokertymää, varoittaa Rakennusteollisuus RT. Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell vaatii poliittisia päätöksiä asian korjaamiseksi.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu hiipuu, selviää Raklin Vuokra-asuntobarometristä. Rakentamisen rahoitus ja työvoima kallistuvat, mikä vaikeuttaa vuokra-asuntorakentamista. Vuokra-asunnoille on kuitenkin kysyntää.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto toivoo maan uuden hallituksen tarttuvan rivakasti alan sääntelyyn. Muutokset ovat tarpeen asuntokaupan sujuvuuden parantamiseksi ja takaisin kasvu-uralle pääsemiseksi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään