Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausjärjestelmä laitettava kuntoon

Kiinteistöliitto kiirehtii uudistuksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia varten myönnettäviin valtiontakauksiin. Esimerkiksi takausmaksu tulisi alentaa kahdesta prosentista yhteen prosenttiin takauslainan pääomasta. Vakuusriskiarvioinnissa tulisi käyttää arviota tuettavan asunto-osakeyhtiön asuntojen käyvästä arvosta peruskorjauksen jälkeen, ei ennen korjauksia.

Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 säilytettiin entisellään jo vuonna 2015 käyttöönotetun asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten täytetakausinstrumentin takausvaltuus. Takausvaltuus on edelleen 100 miljoonaa euroa.

– Kyse on kuitenkin vain näennäisestä tuki-instrumentista, sillä järjestelmän voimassaoloaikana takauksia on myönnetty tasan nolla euroa. Takausvaltuuksia on ollut vuosina 2015-2019 käytettävissä 500 miljoonaa euroa eli 100 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Jotta asunto-osakeyhtiö voisi hyödyntää järjestelmää, sen tulisi saada rahoituslaitokselta takausjärjestelmän sallima maksimaalinen 20 vuoden laina-aika korjauslainalleen ja erittäin alhainen korkomarginaali. Muuten takauksesta perittävä kahden prosentin takausmaksu syö hyödyn kokonaan. Käytännössä hyötyä tulisi ainoastaan silloin, jos takaus mahdollistaisi korjauslainan saannin sellaiselle taloyhtiölle, joka ei muuten saisi lainaa.

– Nykyehdoilla takauksen voi saada taloyhtiö, joka ei sitä tarvitse, ja takausta ei voi saada taloyhtiö, joka sitä tarvitsisi, Hiltunen toteaa.

Kun lainojen marginaalitaso on korjauslainoissa laskenut tyypillisesti jo alle prosenttiyksikköön, haaste takausjärjestelmän toimivuudelle on vain kasvanut viime vuosina.

Lainarahoituksen saanti tiukentunut

Yleensä taloyhtiöt saavat hyvin pankeista korjauslainaa. On kuitenkin olemassa merkkejä lainahanojen tiukentumisesta. Esimerkiksi alueilla, joilla asuntojen myyntihinnat ovat matalia, ja pienten rivitaloyhtiöiden kohdalla jopa kasvukeskusseuduilla on esiintynyt rahoitusongelmia.

– Ongelmia on ollut muun muassa sellaisissa yhtiöissä, joiden osakkailla ei ole ollut mahdollisuutta ottaa pankin esittämää henkilökohtaista asuntolainaa yhtiölainan sijaan. On myös tilanteita, joissa suunniteltuja korjausinvestointeja on pidetty liian kalliina suhteessa asuntojen jälleenmyyntiarvoon korjauksien jälkeen, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Takausjärjestelmä tarvitsee perusteellisen uudistuksen

Kiinteistöliitto katsoo, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtoja tulisi pikaisesti muuttaa, jotta korjausrahoituksen saatavuus turvattaisiin maan kaikissa osissa. Takauksen myöntämisehtoja tulisi muuttaa siten, että takauksen voisi saada myös taloyhtiö, jonka asuntojen käyttöaste on korkea mutta peruskorjauksen jälkeinen käypä arvo kasvukeskuksia alempi.

Takaus tulisi kohdistaa erityisesti pienemmissä ja keskisuurissa kuntakeskuksissa sijaitsevien asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuuden varmistamiseen. Mahdolliset takauskorvaukset tulisi kattaa perittävillä takausmaksuilla, kuten menetellään muun muassa henkilökohtaisen asuntolainan valtiontakauksissa.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti