Helsingin Sanomien mukaan useissa uusien asuntojen myynti-ilmoituksissa todelliset kustannukset jätetään piiloon. Uusien asuntojen näennäistä myyntihintaa on lehden mukaan viime vuosina painettu alas erityisesti taloyhtiölainojen kasvattamisella ja rakentamisella tonttirahaston omistamalle vuokratontille. Ostajan tulisi kiinnittää huomiota myyntihinnan ja velattoman hinnan väliseen suhteeeseen sekä ilmoituksessa mainittuun rahoitusvastikkeeseen.
Maaseutukuntiin rakentaminen helpottuu ja riskit pienenevät uuden asumisosuuskuntamallin ansiosta. Kohtuuhintaista asumista kehittävä asumisosuuskunta on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto. -Osuuskuntamalli sopii erityisesti niille, joilla kynnys omistusasumiseen on korkea, kuvailee Rakentamisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.
Ulkomaiset asuntosijoitukset ovat kasvaneet Suomessa vauhdilla. Newsecin ja kiinteistöpalveluyritys JLL:n tietojen perusteella ulkomaisia asuntosijoituksia on Suomessa jo noin kahden miljardin euron arvosta, kertoo Helsingin Sanomat. Asuntomäärä on arvion mukaan noin 16 000–17 000.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottaa tuloihin sidottua velkakattoa, kertoo Helsingin Sanomat tänään taloussivuillaan. Helsingin Sanomien mukaan Rehn on huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta; se heikentää Rehnin mielestä Suomen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Olli Rehn oli eilen torstaina eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana.
RAKLIn Jyrki Laurikainen toteaa Talouselämän liitteessä, että kiinteistöt eivät ole kertakäyttötavaraa. Kiinteistöjen arvon säilymisessä keskeinen rooli on laadulla, sijainnilla ja muunneltavuudella. Laatu on koko rakennuttamisen ketjun hallintaa suunnittelusta käyttöönottoon sekä suunnitelmallista koko kiinteistön elinkaaren huomioivaa ylläpitoa.
Vuokra-asuntomarkkinoiden näkymät vahvistuivat jälleen kevään pienen notkahduksen jälkeen, kertoo RAKLIn Vuokra-asuntobarometri. Vuokra-asuntojen vahva kysyntä siivittää vuokra-asuntojen rakentamista ja asuntosijoittamista. Vuokra-asuntomarkkinoiden kasvuodotukset ovat asiantuntijoiden mukaan kautta linjan vahvempia kuin viime keväänä.
Onko yhtiössä ohjeistusta sähköpyörien varalta? Miten suhtautua ilmalämpöpumppuihin kerrostalossa? Kiinteistö-tapahtuma 2.–3.10.
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2019 toisella neljänneksellä 2,6 prosenttia vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten kasvoivat sähkökustannukset, 9,9 prosenttia. Korjauskustannukset ja lämmityskustannukset kasvoivat 2,6, jätehuoltokustannukset 1,5, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,4 ja hallintokustannukset 1,3 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 1,2 ja käytön ja huollon kustannukset 0,7 prosenttia.
Hallitus on budjettiriihessä päättänyt tukea asuinkerrostalojen energiaremontteja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2022, kertoo Talotekniikka-lehti. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Hallitus on myös päättänyt kolminkertaistaa sähköautojen latausinfraan varatun määrärahan.
Keskusverolautakunta on ottanut taloyhtiöiden kannalta myönteisen kannan sähköautojen lataussähkön välittämiseen. Ratkaisussaan KVL:2019/28 keskusverolautakunta katsoi, ettei taloyhtiölle syntynyt arvonlisäverovelvollisuutta, kun se luovutti sähköä osakkaan sähköauton latauspisteeseeen. Kyseessä oli lautakunnan mukaan kiinteistön verottoman käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tapahtuva sähkön luovutus osakkaille, josta ei ollut arvonlisäverolain mukaan suoritettava arvonlisäveroa.
Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan asuntojen vuokrataso sai taas aikaan keskustelua – kuten keväällä 2017, kun Hekan asunnoissa asuville lähetettiin kirjeitä, joissa viitattiin silloisen Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen. Sen mukaan kaikkien pääkaupunkiseudun Ara-asukkaiden tulot tarkistetaan viiden vuoden välein. Heka-asuntojen uusille asukkaille tulorajat tulivat voimaan 1.
Hallituksen budjettiriihi sisälsi Palvelualojen työnantajaliitto Paltan mukaan palvelualojen näkökulmasta useita positiivisia toimenpiteitä, muun muassa lisäpanostuksia väylärahoitukseen, koulutukseen ja innovaatioihin sekä työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseen. Tuntuvien menolisäysten ja työllisyystoimien ajoituksen eriaikaisuus voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi maailmantalouden suhdannenäkymien heikentyessä. Suuret julkisen talouden menolisäykset heti hallituskauden alkuun ilman selvyyttä esitettyjen työllisyystoimien vaikuttavuudesta heikentävät julkista taloutta ja vaikeuttavat 2023 tasapainotavoitteen […]