Poikkeuksellisen leuto tammikuu, sateisuus ja ”sahaavat” lämpötilat näkyvät myös kattosaneerausyritysten asiakaspalvelussa.
– Viime vuosi oli vuotopäivystyksessä ennätyksellisen kiireinen ja kaiken kaikkiaan hyvin erilainen verrattuna normaaliin kausivaihteluun. Yleensähän katot vuotavat ja meillä puhelin pirisee keväisin ja syksyisin, mutta nyt myös helmi- ja joulukuussa oli selkeät piikit. Ja kuluvana tammikuuna päivystys näyttää jatkuvan vähintään yhtä kiireisenä, sanoo Juha Kautto, Vesivek Oy:n markkinointipäällikkö.
Kasvihuoneilmiö herättää keskustelua suuntaan jos toiseen, mutta ilmaston lämpenemistä ei ole kiistäminen Suomessakaan. Ilmatietieteen laitoksen ylläpitämät aikasarjat 1800-luvun lopulta paljastavat lämpenemisen olleen voimakkainta talvella, 2-3 astetta.
Leudot ja vaihtelevat talvisäät rasittavat kattoa monella tapaa. Runsaat sateet ovat aina riski vanhemmille katteille. Jos sää välillä käy pakkasen puolella ja taas lauhtuu, rakenteisiin imeytynyt kosteus jäätyessään laajenee sekä hapertaa materiaaleja ja laittaa kiinnikkeet ja saumat koville. Lisäksi sahaavat lämpötilat lisäävät kondensiokosteuden muodostumista yläpohjaan. Toki myös sadevesijärjestelmän tulee olla kunnossa, jotteivat runsaat sateet päädy rakenteisiin.
Pienetkin katon virheet ja vuodot voivat muodostua ongelmaksi, jos kosteus muhii rakenteissa pitkään. Yleensähän pakkasilma kuivattaa kattorakenteet välillä, jolloin lyhyet kosteuspiikit eivät tee vauriota. Mutta jatkuva kosteus luo sieni- ja homeitiöille oivat kasvuolosuhteet.
Jotta ikäviltä yllätyksiltä ja kosteusvaurioilta vältyttäisiin, tulee kattoa huoltaa ja sen kuntoa tarkkailla säännöllisesti, vähintään keväisin ja syksyisin. Usein vanha ja talon ulkonäköä rumentava katto on sysäys remonttiin, mutta joskus ehjänkin näköinen kate voi kätkeä alleen vaurioita. Siksi myös yläpohjaan eli vintille on hyvä kurkistaa aika ajoin.
Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.
Vuoden alussa voimaan tullut pelastuslain muutos siirsi palovaroittimien hankinnan, asennuksen ja toimintakunnon varmistamisen taloyhtiölle. Jos taloyhtiö ei huolehdi velvoitteistaan, seuraukset voivat ilmetä viranomaisten ja vakuutusyhtiön sanktioina ja korvausvastuuna vahinkotapauksissa.
Tilaajille
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Monissa taloyhtiöissä tuskaillaan nousevia energiakustannuksia, tiukentuvia ympäristötavoitteita ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä haasteita. Energianeuvojat auttavat selvittelemään alustavasti tarvittavia energiatoimenpiteitä, ja neuvontaa saa remontin kaikissa vaiheissa ideasta toteutukseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään