Poikkeukselliset talvisäät ovat lisänneet kattojen vuotoja

Poikkeuksellisen leuto tammikuu, sateisuus ja ”sahaavat” lämpötilat näkyvät myös kattosaneerausyritysten asiakaspalvelussa.

– Viime vuosi oli vuotopäivystyksessä ennätyksellisen kiireinen ja kaiken kaikkiaan hyvin erilainen verrattuna normaaliin kausivaihteluun. Yleensähän katot vuotavat ja meillä puhelin pirisee keväisin ja syksyisin, mutta nyt myös helmi- ja joulukuussa oli selkeät piikit. Ja kuluvana tammikuuna päivystys näyttää jatkuvan vähintään yhtä kiireisenä, sanoo Juha Kautto, Vesivek Oy:n markkinointipäällikkö.

Kasvihuoneilmiö herättää keskustelua suuntaan jos toiseen, mutta ilmaston lämpenemistä ei ole kiistäminen Suomessakaan. Ilmatietieteen laitoksen ylläpitämät aikasarjat 1800-luvun lopulta paljastavat lämpenemisen olleen voimakkainta talvella, 2-3 astetta.

Leudot ja vaihtelevat talvisäät rasittavat kattoa monella tapaa. Runsaat sateet ovat aina riski vanhemmille katteille. Jos sää välillä käy pakkasen puolella ja taas lauhtuu, rakenteisiin imeytynyt kosteus jäätyessään laajenee sekä hapertaa materiaaleja ja laittaa kiinnikkeet ja saumat koville. Lisäksi sahaavat lämpötilat lisäävät kondensiokosteuden muodostumista yläpohjaan. Toki myös sadevesijärjestelmän tulee olla kunnossa, jotteivat runsaat sateet päädy rakenteisiin.

Pienetkin katon virheet ja vuodot voivat muodostua ongelmaksi, jos kosteus muhii rakenteissa pitkään. Yleensähän pakkasilma kuivattaa kattorakenteet välillä, jolloin lyhyet kosteuspiikit eivät tee vauriota. Mutta jatkuva kosteus luo sieni- ja homeitiöille oivat kasvuolosuhteet.

Jotta ikäviltä yllätyksiltä ja kosteusvaurioilta vältyttäisiin, tulee kattoa huoltaa ja sen kuntoa tarkkailla säännöllisesti, vähintään keväisin ja syksyisin. Usein vanha ja talon ulkonäköä rumentava katto on sysäys remonttiin, mutta joskus ehjänkin näköinen kate voi kätkeä alleen vaurioita. Siksi myös yläpohjaan eli vintille on hyvä kurkistaa aika ajoin.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

11.3.2015

Kattojen kunto 80-luvulta tähän päivään – Kattoliitto tutkii kermikattojen kestävyyttä

Vuonna 2014 tehdyn kermikatetutkimuksen tulokset on julkaistu. Siinä tutkittiin uudelleen jo vuosina 1994 ja 2004 tutkittuja kattoja sekä kartoitettiin niiden nykykunto. Mukaan otettiin myös joitakin uusia kattoja, jotta vanhojen ja uusien kohteiden vertaaminen keskenään olisi mahdollista.

9.12.2016

Katolla-näyttely tarkastelee kattojen potentiaalia kaupungeissa

Näyttelytila Laiturilla tänään avautuva Katolla-näyttely herättää keskustelua kattojen tulevaisuudesta. Helsingissä on kattoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja. Näyttelyssä tarkastellaan suuren kattopinta-alan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä esitellään kaupungin kattoja teemoittain – historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja eläinasukkaita.

23.11.2017

Katto tarvitsee huolenpitoa

Katto on talon viides julkisivu ja siitä huolehtiminen on tärkeää koko rakennuksen pitkälle elinkaarelle. Ennen uutta talvea ja uutta lumenpudotussopimusta on taloyhtiön syytä tarkistuttaa katon nykyiset vauriot. – Taloyhtiön olisi järkevää teettää katselmus katteen kunnosta muutaman vuoden välein ja varsinkin, jos on pienikin epäilys, että kattopinnalla on ongelmia: esimerkiksi havaittu vesivuotoja palopermannossa tai kattopinnan alapuolisen […]

18.2.2020

Kaupallinen yhteistyö

Ilmaista kattotarkastusta ei ole

Kiinteistön katolle teetetään valitettavan usein ”ilmainen kuntoarvio”, vaikka sellainen ei anna riittävän täsmällistä ja todellista kuvaa katon oikeasta tilanteesta. Ilmaista kattotarkastusta ei ole olemassa, sillä tarkastuksen tulisi olla aina ammattitaidolla korvausta vastaan tehtyä työtä. Se on kiinteistönomistajan etu.

Kattotutka Oy

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti