Kaikki artikkelit

Sivu 183

9.6.2021

Uusien taloyhtiöiden tarpeet poikkeavat vanhoista

Taloyhtiöiden hallinnolliset rakenteet ovat aiempaa perusmallia monimutkaisempia: erityisesti kerrostaloissa on paljon sopimuksia, joita on solmittu jo perustamisvaiheessa lähistöllä olevien toisten taloyhtiöiden tai muiden organisaatioiden kanssa. Myös vuokratonttien osuus ja sopimusmallin määrä on kasvanut, selviää Suomen Kiinteistöliiton toukokuussa tekemästä tutkimuksesta. Rakennusteknisesti tarkastellen muutosta on ollut esimerkiksi energiatehokkuudessa ja talotekniikassa.

8.6.2021

Hallitus on suitsimassa asuntolainojen rajoja

Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.

8.6.2021

Lyhytaikainen vuokraus vie oikeuden oman asunnon verovapaaseen myyntiin

Oman asunnon lyhytaikainenkin vuokraus katkaisee kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisajan, linjasi korkein hallinto-oikeus (KHO) maanantaina antamassaan päätöksessä. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen pitää linjausta merkittävänä, sillä se vaikuttaa verotukseen asuntoa myytäessä. Omistamassaan asunnossa pitää asua vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti, jotta asunnon saa myydä ilman, että myyjän tarvitsee maksaa luovutusvoittoveroa.

7.6.2021

Kissa aiheutti mittavan vesivahingon

Vedestä pitävä ja seuralliseksi tunnettu Maine Coon-rotukissa aiheutti kalliin vesivahingon hämeenlinnalaisessa kerrostalossa. Kissa sai suljettua tiskialtaan tulpan ja aukaistua hanan ja vesi alkoi tulvia keittiöön. Taloyhtiö vaati vahingonkorvauksia kissan omistajalta.

7.6.2021

Puutteellinen korjaussuunnitelma tuli taloyhtiölle kalliiksi

Kunnossapitotarveselvitykseen pitää kirjata taloyhtiöiden tulevat korjaustarpeet viiden vuoden aikajänteellä. Ne on syytä kirjata huolella. Mikäli taloyhtiön hallitus ei hoida velvollisuuttaan laatia perusteellista kunnossapitotarveselvitystä, voi edessä olla pahimmillaan kallis oikeusriita.

7.6.2021

Asunnon viilentämiseen on monia konsteja

Auringon lämpöä odotetaan ja kaivataan, mutta viilennystäkin yleensä tarvitaan, kun helleraja ylittyy. Kodin viilentäminen lisää asumismukavuutta.  Aika ajoin on myös tarkistettava sekä ilmanvaihtolaitteiden että jäähdytyslaitteiden kunto. Sisäilmakin raikastuu, kun painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit puhdistetaan ja ilmanvaihtolaitteiden suodattimet vaihdetaan säännöllisesti.

4.6.2021

PAH-yhdisteiden vaarallisuuden yliarviointi voi johtaa turhaan purkamiseen

Suomessa käynnistetyllä tutkimushankkeella halutaan selvittää rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden vaikutusta sisäilman laatuun. Sen tavoitteena on tarjota entistä luotettavampi malli korjaustarpeen riskinarviointiin. Kaksivuotisen hankkeen rahoittavat Työsuojelurahasto, Vahanen Rakennusfysiikka Oy ja Työterveyslaitos.

3.6.2021

Uudistetulla ARA-avustuksella tukea ikääntyneiden asumiseen

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.

3.6.2021

Valtaosa tulipaloista syttyy sähkölaitteista

Vakuutusyhtiö If on huolissaan kodin laitteiden latauksesta syttyneiden tuhoisien tulipalojen määrän kasvusta. Kaikkiaan jo noin 60 prosenttia kaikista kotien tulipaloista syttyy sähkölaitteista, ja näistä joka kolmas liittyy kännyköihin, tabletteihin, läppäreihin tai muihin ladattaviin laitteisiin, paljastavat Ifin vahinkotilastot. − Kännykän vaarallisin, mutta todennäköisesti myös yleisin latauspaikka on makuuhuone.

3.6.2021

Energiatodistusten hinnat liki ennallaan

Asuinrakennusten energiatodistusten hinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin vuonna 2017. Muutosta on tapahtunut vain hieman, mutta erot matalimman ja korkeimman hinnan välillä ovat kasvaneet. Uudispientalon energiatodistus maksaa keskimäärin 290 euroa, olemassa olevan pientalon energiatodistuksen saa noin 350 eurolla.

2.6.2021

Etäluenta ei korvaa vesimittarin näyttöä

Laskutuskäyttöön tarkoitetuissa vesimittareissa on aina oltava näyttö, eikä mittarin laskutuksen etäluenta korvaa sitä, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Taloyhtiöiden onkin huolehdittava, että ne hankkivat ja asennuttavat vain vaatimusten mukaisia CE M merkinnällä varustettuja vesimittareita. Vesimittareiden etäluenta lisääntyy säädösmuutosten takia.

2.6.2021

Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia.