Taloyhtiön järjestysmääräykset kertovat talon yhteisistä säännöistä. Ne kannattaa hyväksyttää yhtiökokouksella. Asunto-osakeyhtiöillä on pakollinen yhtiöjärjestys, mutta siinä ei kerrota, millaisia sääntöjä asumisessa tulisi noudattaa. Tästä syystä useimmissa asunto-osakeyhtiöissä on erilliset järjestysmääräykset. Järjestysmääräyksillä pyritään lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Niissä on määräyksiä esimerkiksi ulko-oven aukioloajoista, lemmikkien pitämisestä tai yhteisten tilojen käyttöohjeista.
Ensimmäistä kertaa järjestysmääräyksiä käyttöön otettaessa ja niitä muutettaessa asia kannattaa hyväksyä yhtiökokouksen päätöksellä. Hyväksymiseen riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös.
Järjestysmääräykset on hyvä olla asukkaiden nähtävillä ilmoitustauluilla, asuntoihin jaettuina sekä esimerkiksi taloyhtiön sähköisissä kanavissa viestittynä.
Järjestysmääräyksissä kannattaa huomioida asukkaiden kielitaito ja tarvittaessa viestiä niistä suomen ja ruotsin lisäksi muilla kielillä. Myös visuaalinen viestintä ja tärkeimpien asioiden viestiminen kuvallisesti voi olla hyvä idea.
Järjestysmääräyksillä on myös oikeudellista merkitystä: huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, mikäli osakas jättää noudattamatta, mitä järjestyksen säilymiseksi talossa vaaditaan ja rikkeellä on vähäistä suurempi merkitys. Järjestysmääräykset eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa lain määräysten kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa liiaksi normaalia elämistä.
Järjestysmääräykset voivat olla asunto-osakeyhtiön omat ja yhteisesti tehdyt, mutta mallin voi myös hankkia valmiina lomakkeena. Tämäkin malli toki kannattaa hyväksyä yhtiökokouksessa asunto-osakeyhtiössä noudatettavaksi.
Järjestysmääräysten ideana on tehdä asumisesta mahdollisimman helppoa, mukavaa ja turvallista kaikille asukkaille sekä kannustaa huoneiston ja taloyhtiön huolelliseen hoitoon. Tämä vaatii vastuullisuutta, muiden huomioimista ja suvaitsevaisuutta. Yhteispelillä ja keskustellen elämä sujuu hyvin.
Helmikuun Suomen Kiinteistölehdessä tutustutaan helsinkiläistaloyhtiön autohallin lataushankkeeseen ja sen yhteydessä toteutettuihin paloturvallisuusratkaisuihin. Kerromme myös, mitä vesivahingon jälkeen tapahtuu ja mitä taloyhtiön tulee ottaa huomioon vakuutuksissa.
Asuntokaupoilla yleistyy ilmiö, jossa asunnon myyjä kuvaa tai kuuntelee asuntoesittelyjä. Esittelyjen tallentaminen voi tapahtua esimerkiksi myyntikohteessa olevan valvontajärjestelmän tai kameran kautta. Kuvaaminen ja kuuntelu ilman paikallaolijoiden lupaa on rikos.
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiölain edellisestä kokonaisuudistuksesta on kulunut viitisentoista vuotta. Parhaillaan lakia ollaan jälleen päivittämässä, sillä asunto-osakeyhtiöiden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi lain voimaan tulon jälkeen.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään