On luonnollista, että asumisesta jää ajan kuluessa asuntoon jälkiä, eikä vuokranantaja voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta, jollei toisin ole sovittu.
Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan ajan myötä ja vähitellen tapahtuvaa kulumista.
On selvää, että asunnon pinnat, kuten lattiat ja seinät ikääntyvät. Jos vaurio on syntynyt siksi, että vuokralainen on vaikkapa pilannut parketin käyttämällä liikaa vettä tai vääränlaista pesuainetta, se katsotaan laiminlyönniksi eikä mene normaalin kulumisen piikkiin.
Vuokralainen vastaa aiheuttamistaan vahingoista, mutta myös niistä, jotka on aiheuttanut asunnossa vuokralaisen luvalla oleskellut henkilö.
Keskipohjanmaa-lehti muistuttaa artikkelissaan, että mitä lyhyemmästä ajasta on kyse, sitä vähemmän sen aikana on asuntoon saanut tulla jälkiä. Jos henkilö on esimerkiksi muuttanut uudiskohteeseen ja asuu siinä vuoden, oletetaan, että pinnat ovat uutta vastaavia. Pitkän vuokrasuhteen päättyessä jälkiä on hyväksyttävä enemmän.
Myös sillä on merkitystä, milloin asunto on valmistunut, milloin se on viimeksi remontoitu ja onko asuntoon vuokrasuhteen kestäessä tehty remontteja.
Asukkaiden lukumäärä otetaan huomioon kulumista arvioitaessa. Monilapsisen perheen asumisesta syntyy yleensä enemmän kulumisen jälkiä kuin sinkkutaloudesta.
Kulumisen arviointiin vaikuttaa myös se, millaisia materiaaleja asunnossa on käytetty. Jos materiaali on sellaista, että siihen jää poikkeuksellisen helposti jälkiä, voidaan melko runsaidenkin jälkien katsoa olevan tavanomaista kulumista.
Esimerkiksi hyvin pehmeään lattiamateriaaliin jääneet jäljet tai sängyn aiheuttamat kulumat huokoisessa seinätapetissa ovat tavanomaisia. Jos vuokranantaja on valinnut herkän materiaalin, hän on ottanut riskin siitä, että kulumajälkiä tulee helposti.
Realian asuntovuokrauksen yksikönpäällikkö Sanna Mäntynen muistuttaa Keskipohjanmaa-lehdessä, että vuokralainen voi joutua vastuuseen, jos jälkiä on poikkeuksellisen paljon tai ne johtuvat vääränlaisesta käytöstä.
Lähtökohtaisesti luovutettavan asunnon ja vuokralaisen käytössä olleet muut tilat, kuten varastot, tulee olla täysin tyhjät. Lattiat ja muut pinnat on pyyhittävä, samoin kaappien hyllyt ja laatikot. Kylpytiloissa pestään pesualtaat ja WC-istuin sekä saunan lauteet. Lattiakaivot kuuluu puhdistaa ja kaikki roskat viedä.
Vuokralaisen vastuulle kuuluvat myös ikkunoiden pesu, jääkaapin ja pakastimen sulatus ja puhdistaminen sekä uunin ja lieden puhtaanapito. Jos liesi ja jääkaappipakastin ovat siirrettäviä, niiden takaa on siivottava.
Poisto- ja korvausilmaventtiilien sekä liesituulettimen suodattimet on putsattava. Myös asuntoon mahdollisesti kuuluva parveke ja piha on jätettävä siistiin kuntoon.
Muuttotarkastus tehdään kuukauden sisällä siitä, kun vuokrasopimus on irtisanottu. Jos ilmenee korjaustarvetta, korjaukset pyritään tekemään heti asunnon vapauduttua, ennen seuraavan asukkaan muuttoa.
– Pääsääntöisesti vuokralaiset tuntevat velvollisuutensa ja jättävät pois muuttaessaan asunnon hyvään kuntoon. Asumiskulttuuri on kuitenkin muuttunut. Aiemmin erityisesti pienillä paikkakunnilla pidettiin kunnolla siivoamista kunnia-asiana. Isoissa kaupungeissa samaa maineen menetyksen painetta ei koeta, kun ollaan vieraita naapureillekin, Mäntynen arvelee.
Jos vuokralainen on laiminlyönyt vastuunsa asunnon kunnossapidosta ja asunnon siivous on hoidettu puutteellisesti, vuokranantajalla on oikeus periä siivouskulut vuokralaiselta. Silloin vuokravakuudesta haukataan siivousfirman osuus.
Asunnon huolellinen hoitaminen kuuluu vuokralaisen lakisääteisiin velvoitteisiin. Vuokrasuhteen päättyessä asunto on luovutettava vuokranantajalle sovitussa ja siistissä kunnossa. Vuokrasopimukseen voidaan liittää mukaan erillinen loppusiivousohje.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Ilmalämpöpumppu tarjoaa toimivan ja energiatehokkaan ratkaisun, mutta sen asentaminen taloyhtiössä ei ole aivan yksinkertaista. Ilmalämpöpumpun hankinta vaatii huolellista suunnittelua ja taloyhtiön lupaprosessin noudattamista.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään