Huonosti tehty loppusiivous voi tulla kalliiksi

On luonnollista, että asumisesta jää ajan kuluessa asuntoon jälkiä, eikä vuokranantaja voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta, jollei toisin ole sovittu.

Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan ajan myötä ja vähitellen tapahtuvaa kulumista.

On selvää, että asunnon pinnat, kuten lattiat ja seinät ikääntyvät. Jos vaurio on syntynyt siksi, että vuokralainen on vaikkapa pilannut parketin käyttämällä liikaa vettä tai vääränlaista pesuainetta, se katsotaan laiminlyönniksi eikä mene normaalin kulumisen piikkiin.

Vuokralainen vastaa aiheuttamistaan vahingoista, mutta myös niistä, jotka on aiheuttanut asunnossa vuokralaisen luvalla oleskellut henkilö.

Vuokrasuhteen kesto vaikuttaa oleellisesti kulumiseen

Keskipohjanmaa-lehti muistuttaa artikkelissaan, että mitä lyhyemmästä ajasta on kyse, sitä vähemmän sen aikana on asuntoon saanut tulla jälkiä. Jos henkilö on esimerkiksi muuttanut uudiskohteeseen ja asuu siinä vuoden, oletetaan, että pinnat ovat uutta vastaavia. Pitkän vuokrasuhteen päättyessä jälkiä on hyväksyttävä enemmän.

Myös sillä on merkitystä, milloin asunto on valmistunut, milloin se on viimeksi remontoitu ja onko asuntoon vuokrasuhteen kestäessä tehty remontteja.

Asukkaiden lukumäärä otetaan huomioon kulumista arvioitaessa. Monilapsisen perheen asumisesta syntyy yleensä enemmän kulumisen jälkiä kuin sinkkutaloudesta.

Kulumisen arviointiin vaikuttaa myös se, millaisia materiaaleja asunnossa on käytetty. Jos materiaali on sellaista, että siihen jää poikkeuksellisen helposti jälkiä, voidaan melko runsaidenkin jälkien katsoa olevan tavanomaista kulumista.

Esimerkiksi hyvin pehmeään lattiamateriaaliin jääneet jäljet tai sängyn aiheuttamat kulumat huokoisessa seinätapetissa ovat tavanomaisia. Jos vuokranantaja on valinnut herkän materiaalin, hän on ottanut riskin siitä, että kulumajälkiä tulee helposti.

Vuokralainen on vastuussa vääränlaisesta asumisesta

Realian asuntovuokrauksen yksikönpäällikkö Sanna Mäntynen muistuttaa Keskipohjanmaa-lehdessä, että vuokralainen voi joutua vastuuseen, jos jälkiä on poikkeuksellisen paljon tai ne johtuvat vääränlaisesta käytöstä.

Lähtökohtaisesti luovutettavan asunnon ja vuokralaisen käytössä olleet muut tilat, kuten varastot, tulee olla täysin tyhjät. Lattiat ja muut pinnat on pyyhittävä, samoin kaappien hyllyt ja laatikot. Kylpytiloissa pestään pesualtaat ja WC-istuin sekä saunan lauteet. Lattiakaivot kuuluu puhdistaa ja kaikki roskat viedä.

Vuokralaisen vastuulle kuuluvat myös ikkunoiden pesu, jääkaapin ja pakastimen sulatus ja puhdistaminen sekä uunin ja lieden puhtaanapito. Jos liesi ja jääkaappipakastin ovat siirrettäviä, niiden takaa on siivottava.

Poisto- ja korvausilmaventtiilien sekä liesituulettimen suodattimet on putsattava. Myös asuntoon mahdollisesti kuuluva parveke ja piha on jätettävä siistiin kuntoon.

Muuttotarkastus kuukauden sisällä irtisanomisesta

Muuttotarkastus tehdään kuukauden sisällä siitä, kun vuokrasopimus on irtisanottu. Jos ilmenee korjaustarvetta, korjaukset pyritään tekemään heti asunnon vapauduttua, ennen seuraavan asukkaan muuttoa.

– Pääsääntöisesti vuokralaiset tuntevat velvollisuutensa ja jättävät pois muuttaessaan asunnon hyvään kuntoon. Asumiskulttuuri on kuitenkin muuttunut. Aiemmin erityisesti pienillä paikkakunnilla pidettiin kunnolla siivoamista kunnia-asiana. Isoissa kaupungeissa samaa maineen menetyksen painetta ei koeta, kun ollaan vieraita naapureillekin, Mäntynen arvelee.

Jos vuokralainen on laiminlyönyt vastuunsa asunnon kunnossapidosta ja asunnon siivous on hoidettu puutteellisesti, vuokranantajalla on oikeus periä siivouskulut vuokralaiselta. Silloin vuokravakuudesta haukataan siivousfirman osuus.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

29.3.2019

Miten välttää siivouslasku vuokrasuhteen päätyttyä? Viisi vinkkiä vuokra-asunnon loppusiivoukseen 

Hyvin tehty loppusiivous on onnistunut päätös vuokrasuhteelle. Kun asunto on tyhjennetty ja siivottu asianmukaisesti, on lopputarkastus helppo tehdä eikä vuokranantajan tarvitse vähentää siivouskuluja vuokralaisen maksamasta vakuudesta. Suomen Vuokranantajat ry. kokosi vinkit vuokra-asunnon onnistuneeseen loppusiivoukseen. Vinkeissä on huomioitu myös taloyhtiön ja asunnon omistajan välisen vastuunjaon tuoreet muutokset. 1. Älä jätä siivousta viime tippaan!   Vuokralaisen kannattaa jo vuokrasuhteen aikana pitää huolta siivouksesta.

20.4.2015

Vuotovahinkojen taustalla yhä useammin asennusvirhe

Vakuutusyhtiöiden korvaamien vesivahinkojen taustalla on yhä useammin huolimattomasti tehty putkiliitos. Asennustekniikan kehittyessä markkinoille on tullut useita puristustekniikkaan perustuvia putkien liitosmenetelmiä, joiden tekeminen vaatii ammattitaitoa. Asennustöiden luvanvaraisuus varmistaisi asentajan osaamisen.

18.2.2020

Kaupallinen yhteistyö

Ilmaista kattotarkastusta ei ole

Kiinteistön katolle teetetään valitettavan usein ”ilmainen kuntoarvio”, vaikka sellainen ei anna riittävän täsmällistä ja todellista kuvaa katon oikeasta tilanteesta. Ilmaista kattotarkastusta ei ole olemassa, sillä tarkastuksen tulisi olla aina ammattitaidolla korvausta vastaan tehtyä työtä. Se on kiinteistönomistajan etu.

Kattotutka Oy

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti