Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneistoon kuuluu parveke, jonne kulku on yksin huoneistosta käsin. Osakkeenomistajan hallintaoikeus kohdistuu siten selkeästi myös niin sanotun huoneistoparvekkeeseen. Mitä merkitystä tällä on osakkaan kannalta?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on yksinomainen käyttö- ja hallintaoikeus niihin tiloihin, joihin osakkeet tuottavat hallintaoikeuden. Huoneistoparveke rinnastuu asuntoon ja on siten mm. kotirauhan suojan piirissä.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus tehdä erilaisia kunnossapito- ja muutostöitä hallinnassaan olevissa tiloissa. Asunnon osalta tämä oikeus onkin varsin laaja. Käytännössä sallittuja ovat kaikki asuinkäytön mukaiset muutokset, joista ei aiheudu haittaa tai vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Vaikka osakkaalla olisi oikeus töiden tekemiseen, on muistettava osakkeenomistajan velvollisuus ilmoittaa töistä yhtiölle. Muutostyöilmoituksen seurauksena yhtiö arvioi töiden hyvän rakennustavan mukaisuutta, tarvetta asettaa ehtoja sekä yhtiön valvonnan tarvetta. Yhtiö voi kieltää muutoksen, josta aiheutuisi kohtuutonta haittaa tai vahinkoa.
Muutostyön kohdistuessa parvekkeeseen on osakkaan kunnossapito- ja muutostyöoikeuden laajuutta arvioitaessa kuitenkin huomioitava parvekkeen sijainti rakennuksen julkisivussa. Tästä johtuen osakkaan oikeudet eivät ole yhtä laajat kuin asunnossa. Ohjenuorana voidaankin pitää sääntöä, jonka mukaan osakkaalla on oikeus sellaisiin kunnossapito- ja muutostöihin, jotka pysyvät parvekkeen sisäpuolella. Esimerkiksi parvekelasitus ei ole enää osakkaan muutostyöoikeuden piirissä vaan vaatii taloyhtiön luvan. Lisärajoituksia saattavat asettaa myös viranomaiset sellaisille muutoksille, jotka ovat julkisivussa näkyviä.
Käytännössä osakkaan oikeus kunnossapito- ja muutostöihin kohdistuu parvekkeen lattiapintaan ja kaiteiden sisäpuolisiin pintaosiin. Luonnollisesti parvekkeen tavanomainen kalustaminen on sallittua eikä sitä mielletä muutostyöksi vaan normaaliksi tilan käytöksi.
Vaikka parveke on osakkaan hallintaoikeuden piirissä, niin huoneiston ja parvekkeen väliseen julkisivuseinärakenteeseen ei osakkaan oikeus ulotu. Osakkeenomistajalla ei ole siten oikeutta rikkoa julkisivuseinärakennetta ja esimerkiksi asentaa ilmalämpöpumppua parvekkeelle tai muutoinkaan tehdä julkisivuun asennuksia. Julkisivuseinään puuttuminen vaatii aina yhtiön luvan eikä yhtiöllä ole velvollisuutta luvan antamiseen.
Parvekkeen kuulumisesta huoneistoon seuraa muun muassa, että osakkaalla on parvekkeella vastaava velvollisuus kunnossapitoon kuin muissa hallinnassaan olevissa tiloissa. Lain mukaan osakas vastaa hallinnassaan olevien tilojen sisäosien kunnossapidosta. Parvekkeen osalta tämä tarkoittaa käytännössä osakkaan vastuuta lattiapinnan ja kaiteiden sisäpuolisten pinnoitteiden kunnossapidosta. Tilanteessa, jossa yhtiö kunnostaa parvekkeita ja niiden rakenteita laajemmin, kuuluvat mainitut sisäosat kuitenkin yhtiön kokonaisurakan piiriin.
Kunnossapitovastuusta seuraa osakkaalle myös velvollisuus huolehtia, ettei parvekkeelle kasaantuva lumi pääse aiheuttamaan vahinkoa. Sulamisvesien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi olisi siten erityisen tärkeää poistaa lumi ainakin rakennuksen seinän vierustalta ovien ja ikkunoiden läheisyydestä sekä pitää vedenpoistojärjestelmä puhtaana roskista, lumesta ja jäästä. Tarvittaessa osakkaan tulisi myös puhdistaa ja poistaa liika lumi parvekkeelta. Poistamisessa tulee huomioida turvallisuusnäkökohdat.
Mia Pujals
Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja.
Taloyhtiöiden palokatkot puhututtavat juuri nyt, eikä syyttä. Puutteet palokatkoissa aiheuttavat tilanteita, joissa palo pääsee leviämään rakennuksessa nopeasti tilasta ja huoneistosta toiseen, aiheuttaen laajat vahingot rakennukselle sekä vaaraa ihmisille.
Safetum
Kuiva multa voi pöllytessään levittää ilmaan legionellabakteeria, varoittavat THL ja Ruokavirasto. Multaa on syytä käsitellä huolellisesti, sillä legionella voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Bakteeria on yleensä Suomessa tavattu talousvesijärjestelmissä.
Mikä neuvoksi, kun taloyhtiölle ei tunnu löytyvän kohtuuhintaista isännöitsijää eikä omatoimiseen isännöintiin riitä osaamista? Etäisännöinti tarjoaa helpotusta etenkin pienille taloyhtiöille ja lisää pienillä paikkakunnilla myös alan kilpailua.
Jalo Helsingin kotimainen, designiltaan palkittu Kupu 10 -palovaroitin yhdistää toimintavarmuuden, käytännöllisyyden ja visuaalisen tyylikkyyden. Tuote on suunniteltu vastaamaan erityisesti taloyhtiöiden tarpeita.
Jalo Helsinki
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään