Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneistoon kuuluu parveke, jonne kulku on yksin huoneistosta käsin. Osakkeenomistajan hallintaoikeus kohdistuu siten selkeästi myös niin sanotun huoneistoparvekkeeseen. Mitä merkitystä tällä on osakkaan kannalta?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on yksinomainen käyttö- ja hallintaoikeus niihin tiloihin, joihin osakkeet tuottavat hallintaoikeuden. Huoneistoparveke rinnastuu asuntoon ja on siten mm. kotirauhan suojan piirissä.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus tehdä erilaisia kunnossapito- ja muutostöitä hallinnassaan olevissa tiloissa. Asunnon osalta tämä oikeus onkin varsin laaja. Käytännössä sallittuja ovat kaikki asuinkäytön mukaiset muutokset, joista ei aiheudu haittaa tai vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Vaikka osakkaalla olisi oikeus töiden tekemiseen, on muistettava osakkeenomistajan velvollisuus ilmoittaa töistä yhtiölle. Muutostyöilmoituksen seurauksena yhtiö arvioi töiden hyvän rakennustavan mukaisuutta, tarvetta asettaa ehtoja sekä yhtiön valvonnan tarvetta. Yhtiö voi kieltää muutoksen, josta aiheutuisi kohtuutonta haittaa tai vahinkoa.
Muutostyön kohdistuessa parvekkeeseen on osakkaan kunnossapito- ja muutostyöoikeuden laajuutta arvioitaessa kuitenkin huomioitava parvekkeen sijainti rakennuksen julkisivussa. Tästä johtuen osakkaan oikeudet eivät ole yhtä laajat kuin asunnossa. Ohjenuorana voidaankin pitää sääntöä, jonka mukaan osakkaalla on oikeus sellaisiin kunnossapito- ja muutostöihin, jotka pysyvät parvekkeen sisäpuolella. Esimerkiksi parvekelasitus ei ole enää osakkaan muutostyöoikeuden piirissä vaan vaatii taloyhtiön luvan. Lisärajoituksia saattavat asettaa myös viranomaiset sellaisille muutoksille, jotka ovat julkisivussa näkyviä.
Käytännössä osakkaan oikeus kunnossapito- ja muutostöihin kohdistuu parvekkeen lattiapintaan ja kaiteiden sisäpuolisiin pintaosiin. Luonnollisesti parvekkeen tavanomainen kalustaminen on sallittua eikä sitä mielletä muutostyöksi vaan normaaliksi tilan käytöksi.
Vaikka parveke on osakkaan hallintaoikeuden piirissä, niin huoneiston ja parvekkeen väliseen julkisivuseinärakenteeseen ei osakkaan oikeus ulotu. Osakkeenomistajalla ei ole siten oikeutta rikkoa julkisivuseinärakennetta ja esimerkiksi asentaa ilmalämpöpumppua parvekkeelle tai muutoinkaan tehdä julkisivuun asennuksia. Julkisivuseinään puuttuminen vaatii aina yhtiön luvan eikä yhtiöllä ole velvollisuutta luvan antamiseen.
Parvekkeen kuulumisesta huoneistoon seuraa muun muassa, että osakkaalla on parvekkeella vastaava velvollisuus kunnossapitoon kuin muissa hallinnassaan olevissa tiloissa. Lain mukaan osakas vastaa hallinnassaan olevien tilojen sisäosien kunnossapidosta. Parvekkeen osalta tämä tarkoittaa käytännössä osakkaan vastuuta lattiapinnan ja kaiteiden sisäpuolisten pinnoitteiden kunnossapidosta. Tilanteessa, jossa yhtiö kunnostaa parvekkeita ja niiden rakenteita laajemmin, kuuluvat mainitut sisäosat kuitenkin yhtiön kokonaisurakan piiriin.
Kunnossapitovastuusta seuraa osakkaalle myös velvollisuus huolehtia, ettei parvekkeelle kasaantuva lumi pääse aiheuttamaan vahinkoa. Sulamisvesien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi olisi siten erityisen tärkeää poistaa lumi ainakin rakennuksen seinän vierustalta ovien ja ikkunoiden läheisyydestä sekä pitää vedenpoistojärjestelmä puhtaana roskista, lumesta ja jäästä. Tarvittaessa osakkaan tulisi myös puhdistaa ja poistaa liika lumi parvekkeelta. Poistamisessa tulee huomioida turvallisuusnäkökohdat.
Mia Pujals
Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja.
Lausuntokierrokselle tullut jätelain muutosesitys velvoittaisi taloyhtiöt opastamaan asukkaita oikeaoppiseen jätteiden lajitteluun. Opastus tarkoittaisi esimerkiksi jätehuollon esitteiden jakamista asukkaille. Muutos tulisi voimaan ensi vuonna.
Taloyhtiöiden tekemiin korjauksiin käytettiin viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 2,7 miljardia euroa. Kerrostaloyhtiöissä korjauksiin käytetty rahamäärä nousi mutta rivitaloyhtiöissä se laski.
Uudet energiatehokkuusvaatimukset ulottuvat ensimmäistä kertaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Uudet määräykset tulevat voimaan vuonna 2028 uusille julkisille rakennuksille ja vuonna 2030 kaikille muille uudiskohteille.
Sustera
Taloyhtiöiden vastuulla olevissa sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa voi olla puutteita. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos havaitsi valvonnassaan, että laitteita on asennettu virheellisesti eikä niitä aina ole muistettu uusia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään