EU:n gigabitti-infrastruktuuriasetus GIA tiukentaa kiinteistöjen sisäverkkoja koskevia vaatimuksia. Asetus astui voimaan vuonna 2024, ja sitä aletaan soveltaa 12. marraskuuta 2025.
Gigabittiasetuksella pyritään sujuvoittamaan nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista, jotta kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi vuoteen 2030 mennessä gigabittiyhteydet.
Taloyhtiöiden näkökulmasta merkittävin muutos on sisäverkkojen uudistamisvelvoitteen tiukentuminen.
– Jatkossa nykysäädännön mukainen nopeus 30 Mbit/s ei enää riitä. Mikäli kiinteistössä ei ole olemassa olevaa kuitusisäverkkoa, sisäverkot on aina uudistettava, kun kiinteistössä alkaa merkittävä peruskorjaushanke, kuten putki- tai sähköremontti, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Sofia Lindbäck.
Jäsenvaltioiden on tarjottava viestintäverkkojen rakentajille keskitetty tietopiste, jonka kautta viestintäverkkoja koskevat lupahakemukset voidaan lähettää sähköisesti lupaviranomaiselle.
Keskitetystä tietopisteestä säädettäisiin tarkemmin kansallisesti hallituksen esityksessä laiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta. Kansallinen laki oli tarkoitus saada voimaan marraskuussa 2025, mutta hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken.
Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan nopeaa tiedonsiirtoa tukevien yhteyksien varmistaminen on tärkeää. Sisäverkon uudistamisvelvoitteen tulee liiton mukaan edelleenkin koskea vain korjaushankkeita, joihin on haettava rakentamislupaa.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään