Kiinteistöliiton viime viikolla julkaisema Indeksitalo-selvitys kertoi karua kieltä erityisesti pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hoitokulujen hurjasta noususta. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu haastaa tällä hetkellä myös vuokraustoiminnan kannattavuutta.
Selvityksessä on eritelty muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia. Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Kustannusten nousu on ollut huomattavaa erityisesti Helsingissä ja Espoossa.
– Kiinteistökustannusten jatkuva nousu vaikuttaa jo vuokraustoiminnan kannattavuuteen. Yksityiset vuokranantajat ovat muutenkin tulleet jo viime aikoina huomattavasti varovaisemmiksi. Nyt voimakkaasti kasvavat hoitokulut tuovat lisää tummia pilviä vuokraustoiminnan kannattavuudelle, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.
– Yksityisille vuokranantajille ei tappiin asti vedetty vuokra ole ollut mikään itseisarvo. Yksityiset vuokranantajat ovat vuokramarkkinoiden joustavin toimija ja pystyvät markkinatilanteen mukaan joustamaan myös vuokrissa. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu haastaa tällä hetkellä vuokraustoiminnan kannattavuutta. Tämä aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia asuntomarkkinoille, Viljamaa pohtii.
Erityisesti Suomen suurimpien kaupunkien Helsingin ja Espoon kustannukset ovat nousussa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 23 prosenttia. Espoon kustannusnousu on ollut 14 prosenttia, mikä on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden.
– Yksityisten vuokranantajien verotus on korkeaa, mikä on jo kannattavuuden kannalta iso kivi kengässä. Yksityisten vuokranantajien investoinnit asuntoihin ovat viime aikoina merkittävästi laskeneet, mikä johtuu osittain hoitokulujen kasvusta. Asuntoja rakennetaan vähemmän ja tärkeitä korjauksia lykätään eteenpäin, harmittelee Viljamaa.
– Hallituksen olisi budjettiriihessä etsittävä keinoja, miten yksityiset vuokranantajat saadaan jatkossakin investoimaan asuntoihin. Julkiset varat loppuvat nopeasti kesken, kun pyritään vastaamaan erityisesti pääkaupunkiseudun voimakkaasti kasvavaan kysyntään. Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Euroopan mittapuulla todella nopeasti. Yksityiset investoinnit pitäisi nähdä entistä enemmän asuntopolitiikan välineenä. Asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat, jos tarjontaa ei ole riittävästi. Valtion pitäisi luoda kannusteita yksityisille investoinneille, Viljamaa kannustaa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Asuntosijoittamisen näkymät ovat edelleen laskussa, selviää Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrista. Syynä ovat muun muassa talouden epävarmat näkymät sekä hoitokulujen ja korkotason nousu. Parhaat näkymät ovat Tampereella.
Sijoitusasuntojen myyntiaikeet ovat laskussa, eikä vuokranantajilla ole suuria vaikeuksia vastikkeiden maksamisessa, selviää Suomen Vuokranantajien kyselystä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään