Huhtikuun 1. päivänä vuonna 1949 myönnettiin ensimmäinen valtion edullinen aravalaina. Aravalaina tarjosi yhä useammalle tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden hankkia oma koti. Suomen nykyisestä asuntokannasta noin kolmasosa eli yli miljoona asuntoa on rakennettu valtion tuella.
-Aravalainalla yhä useammat tavalliset suomalaiset pystyivät hankkimaan oman kodin – aravalla rakennettiin parempaa ja tasa-arvoisempaa asumista, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti toteaa.
Ensimmäisellä aravalainalla rahoitettiin kerrostalo Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie 81. Korkeimmillaan aravalainakanta oli yli 10 miljardia euroa, nykyisin vanhoja aravalainoja on 4 miljardia euroa. 1970-luku oli vilkkainta aravarakentamisen aikaa: noin puolet asuntotuotannosta rakennettiin aravalainalla. Useana vuonna valmistui yli 30 000 uuttaa arava-asuntoa.
Vuodesta 1949 lähtien Suomeen on rakennettu hieman yli 3 miljoonaa asuntoa, näistä joka kolmas eli yli miljoona on rakennettu valtion tuella, arava- tai korkotukilainalla. ARAn rahoituksella on lisäksi peruskorjattu noin 380 000 asuntoa.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.
Kerrostalojen hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalojen 2,8 prosenttia, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kerrostaloyhtiöissä vastikkeiden nousu on hidastunut selvästi rivitaloja enemmän. Taloyhtiöiden maksukyky on parantunut.
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat keski-iältään jo 64-vuotiaita, käy ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Taloyhtiöiden hallitusväki on iäkkäämpää kuin vuonna 2022, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran. Kiinteistöliitto toivoo hallituksiin lisää nuoria.
As Oy Sammonkulma perusti niityn taloyhtiön tontille Tampereen itäiseen kantakaupunkiin. Taloyhtiöniitty lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja veden käytön suhteen se on kestävämpi kuin nurmikko.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään