Taloyhtiön omalla niityllä laiduntavat hyönteiset

As Oy Sammonkulma perusti niityn Tampereen itäiseen kantakaupunkiin. Taloyhtiöniitty lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja on veden käytön suhteen kestävämpi kuin nurmikko.

Tampereen itäisessä kantakaupungissa As oy Sammonkulman tontilla on kehittymässä 250 neliömetrin kaupunkiniitty. Viime kesänä kahden kerrostalon välisessä puistikossa kukkivat hunajakukat, kehäkukat ja ruiskaunokit. Tänä kesänä odotellaan, miten monivuotiset lajit pääsevät vauhtiin.

Projektin liikkeelle pukannutta osakasta Anna Isotaloa motivoi ennen kaikkea huoli biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Idea taloyhtiöniitystä syntyi, kun Tampereen kaupunki päätti perustaa kedon taloyhtiön lähellä olevaan Liisanpuistoon, Kalevan kirkon taakse.

Alun perin kedot ja niityt ovat syntyneet perinteisten elinkeinojen kuten karjan laidunnuksen ja rehun niittämisen myötä. Kedot kuivemmille, tuoreet niityt hiukan kosteammille paikoille.

Kaupunkiin perustetuilla niityillä laiduntavat harvemmin lehmät, lampaat tai hevoset, mutta hyönteisille ne ovat tärkeitä elinympäristöjä. Mitä paremmin niitty on yhteydessä muihin niittyihin ja ketoihin, sitä suurempi vaikutus sillä on luonnon monimuotoisuuteen.

Perustaminen budjetin mukaan

Niityn voi perustaa monella tapaa. Edullisinta on jättää nurmikko leikkaamatta, niittää kasvillisuus kerran, pari kesässä ja haravoida niittojätteet, jotta maaperä köyhtyy. Se on kuitenkin hidas tie, eikä välttämättä miellytä kaikkien silmää.

Sammonkulmalla raamit asettivat käytettävissä oleva budjetti ja taloyhtiön sijainti näkyvällä paikalla.

Niitylle varattiin valoisa alue taloyhtiön ohi kulkevan kadun vierestä. Alueelta poistettiin nurmikko juurineen. Nurmikon alla ollut ravinteikas maa vaihdettiin hiekkapohjaiseen maaperään. Siemenistä puolet kylvettiin uuteen maapohjaan keväällä, puolet syksyllä. Syyskylvöllä varmistettiin, että monivuotisten kasvien siemenet saavat tarvitsemansa kylmäkäsittelyn.

Kustannuksia niityn perustamisesta tuli yhteensä noin 8 600 euroa. Maanvaihto ja aluetta varjostaneen orapihlajan poistaminen maksoivat reilut 8 000 euroa, siemenet parisataa euroa. Lisäksi kaupungilta tarvittiin vajaan kolmensadan euron hintainen lupa, että kuorma-auto sai olla parin päivän ajan kadulla.

Kukkaloistoa alusta asti

Isotalo halusi pihaan kukkaloistoa heti ensimmäisenä kesänä, jotta asukkaat ja muut kaupunkilaiset ottaisivat niityn hyvin vastaan. Monivuotiset kasvit tekevät ensimmäisenä vuonna pelkän lehtiruusukkeen, joten tontille kylvettiin kotimaisen niittyseoksen lisäksi yksivuotisia kukkijoita.

Kukinnan lisäksi niityn sosiaalista hyväksyttävyyttä kasvattaa tieto. Tänä kesänä taloyhtiön aitaan on suunnitteilla kyltti, jossa kerrotaan niitystä.

Vuosien myötä alue muuttuu sen mukaan, mitkä kasvit paikalla viihtyvät.

– Yksivuotisten kasvien määrä vähenee, kun monivuotiset valtaavat alaa. Tarkoitus on myös kerätä siemeniä lähialueilta ja lisätä niitä vähitellen, Isotalo kertoo.

Paikallisia kasveja tarvitaan erikoistuneempaa, harvinaisempaa hyönteislajistoa varten. Hunajakukat, ruiskaunokit ja kehäkukat houkuttelevat lähinnä kaikkiruokaisia pölyttäjiä.

Apua kestävään vedenkäyttöön

Kun niitty pääsee vauhtiin, sen hoito on helppoa. Sammonkulmalla riittävät lisäkylvöt sekä niitto syksyllä, kun kasvien siemenet ovat kypsyneet. Korret jätetään maahan mieluiten pariksi viikoksi, jotta siemenet varisevat. Sen jälkeen niittojäte kerätään, etteivät ravinteet päädy maaperään.

Vaikka niitty on helppohoitoinen, pihan hoitokustannuksia se ei vähennä, ellei koko pihaa niitytetä.

Vedenkäytön suhteen niitty sen sijaan on kestävämpi ratkaisu kuin nurmikko. Nurmikko vaatii kastelua, mutta niittyekosysteemi saa kehittyä omalla painollaan. Näin sanoo ryhmäpäällikkö, kaupunkiekologian dosentti Kati Vierikko Suomen ympäristökeskuksesta.

Vierikko kertoo, että niittykasvillisuus pidättää sadevettä tehokkaammin ja kestää kuivuutta paremmin kuin nurmikko, sillä mitä korkeampaa kasvillisuus on, sitä paremmin se pidättää maassa olevaa vettä. Kuivat kesät kuuluvat kotimaisten niittykasvien luontaisiin elinolosuhteisiin.

Asukkaiden kannalta hyvä uutinen ovat niityn terveysvaikutukset. Monimuotoinen kasvillisuus lisää maaperän mikrobiston monimuotoisuutta, mikä puolestaan lisää terveyttä edistävää mikrobikuhinaa ihmisiholla.

Sitä tosin ei vielä tiedetä, millä mekanismilla mikrobisto iholle siirtyy. Pitääkö kourat työntää multaan vai riittääkö, että tontilla on vaikkapa niitty?

Vierikko pohtii, että tulevaisuudessa niitty voi olla taloyhtiölle imagotekijä, sillä kymmenen Suomen suurinta kaupunkia on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.

Niityn perustamisessa Vierikko suosittelee käyttämään kotoperäisiä siemenseoksia. Jos siemeniä kerää itse, lajituntemuksen täytyy olla hyvä. Kasvit pitää pystyä tunnistamaan kukinnan jälkeen, kun siemenet ovat tuleentuneet. Muuten voi tulla kylväneeksi pihaan aggressiivisesti leviävän vieraslajin kuten jättipalsamin tai lajin, joka risteytyy helposti harvinaistuneiden kotimaisten kasvien kanssa, esimerkiksi paimenmataran.

Niittykasvillisuus kestää kuivuutta paremmin kuin nurmikko.

Kati Vierikko

Mahdollisuuksia osakkaiden aktiivisuudelle

Sammonkulmalla Anna Isotalo on kantanut vastuun niityn perustamistöiden kilpailutuksesta sekä kylvöistä ja on sitoutunut huolehtimaan niityn hoidosta myös tulevaisuudessa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kari Laihanen pitää osakkaan aktiivisuutta arvokkaana.

– Sammonkulman asukkaista kaksi kolmasosaa on vuokralaisia, ja vaihtuvuus on suurta. Jos joku on innokas ja haluaa lähteä tekemään, niin miksi ei luoda mahdollisuuksia, Laihanen kysyy.

Isotalo arvioi, että niityn perustamiseen riitti resursseja, koska taloyhtiö on hyvin hoidettu ja talous on kunnossa. Laihanen myötäilee.

– Jos taloutta pidetään hyvin, eri näköiset asiat ovat mahdollisia. Meillä muutaman tuhannen euron projektien pitäisi onnistua helposti, Laihanen toteaa.

Hän sanoo, että taloyhtiön oli helppo lähteä niittyprojektiin, koska Isotalolla oli siihen osaamista ja hän oli valmis talkoisiin. Ostettuna suunnittelu olisi tullut kalliimmaksi.

Isotalo kuitenkin kannustaa tarttumaan toimeen riippumatta aiemmasta osaamisesta. Hyviä ohjeita löytyy internetistä ja alkuun pääsemiseksi voi kysyä neuvoa vaikkapa Suomen ympäristökeskuksesta.