Keravalla neljän taloyhtiön yhteishankkeessa optimoitiin parhaat vaihtoehdot energiaremontissa. Taloyhtiöt saivat säästöä yhteisestä projektista, mutta jokainen toteutti korjaushankkeen hieman eri sisältöisenä.
Energiaoptimoinnin avulla voidaan vertailla muun muassa kiinteistön mahdollisia päälämmitysjärjestelmiä sekä muita täydentäviä toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa (mm. aurinkolämpö, IV-ratkaisut, julkisivuremontti ja yläpohjan eristäminen). Tässä hankkeessa optimoinnin suoritti Granlund Consulting Oy.
Keravalla tavoitteena oli löytää kaikki kustannusoptimaaliset energiakorjausratkaisut siten, että alkuperäinen rakennus voidaan remontoida eri energiakulutuksen tavoitetasoille pienimmillä mahdollisilla elinkaarikustannuksilla. Jokainen taloyhtiö teki kuitenkin omat ratkaisunsa.
Kerroimme Suomen Kiinteistölehdessä lokakuussa 2015 hankkeen alkamisesta. Nyt ryhmäkorjaushanke on saatu valmiiksi ja sen avulla saatuja tuloksia voidaan käydään läpi.
– Meillä taloyhtiöön tehtiin julkisivun korjaus ja lisäeristys, parvekkeet kunnostettiin ja lasitettiin, kattokermit uusittiin ja räystäitä nostettiin sekä kattokaivot ja syöksyputket uusittiin. Ilmanvaihtojärjestelmä tasapainotettiin ja säädettiin sekä patteriverkosto putsattiin ja tasapainotettiin sekä lisättiin muutama patteri. Poistoilmalämpöpumput asennettiin ja kaukolämpölaitteisto uusittiin. Lisäksi kunnostimme pihaa ja uusimme lukituksen, kertoo As Oy Kajavankatu 2:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Lappalainen.
– Meillä tehtiin lähes samanlainen remontti, mutta huippuimureihin ei asennettu lämmöntalteenottoa. Meillä on kuitenkin valmius tehdä se jälkikäteen. Halusimme ensin saada naapurin kokemuksista lisätietoa, toteaa As Oy Kurjenharjun hallituksen puheenjohtaja Leevi Pyy.
Kaikkiin taloyhtiöihin asennettiin remontissa myös savunpoistoluukut.
Koko alueen ilme on parantunut
Saman rakennuttajan rakentamat talot olivat osittain identtisiä, mikä helpotti suunnittelutyötä. Yhteishanke toi myös säästöjä urakan aikana, sillä urakoitsija pystyi yhdellä työmaanperustamisella tekemään neljän yhtiön korjaushankkeen.
Taloyhtiöitä yllätti eniten se, että urakka valmistui jopa kuukausia etuajassa ja budjettikin alittui tämän myötä.
– Meillä oli poistoilmantalteenotto ehdollisena urakassa, eli jos budjetti alittuu, niin se voidaan ottaa mukaan urakassa, Lappalainen kertoo.
Julkisivut toteutettiin kaikissa yhtiöissä samalla periaatteella eli vanhat purettiin eristeitä myöten olemassa olevan julkisivuelementin sisäkuoreen asti. Uudet ulkoseinät rakennettiin uusilla eristeillä, tuuletusraolla ja pintarakenteeksi valittiin joko tiilimuuraus tai rappaus. Kaikki taloyhtiöt saivat näin uuden ilmeen.
– Koko alueen ilme onkin parantunut, Lappalainen ja Pyy toteavat.
Julkisivukorjaus, poistoilmalämpöpumppu ja ilmanvaihdon säätäminen, patteriverkoston tasapainotus sekä kaukolämpölaitteiston uusiminen ovat tuoneet jo säästöjä taloyhtiöille.
Kaukolämmön kulutus on kaikissa yhtiöissä laskenut.
– Laskin, että vuotuiset säästöt energiakuluissa ovat olleet 30 000 euroa, Lappalainen kertoo.
– Urakoitsijan arvion mukaan poistoilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin tässä kohteessa noin kuudessa ja puolessa vuodessa, kertoo asuntokorjausrakentamisen yksikönpäällikkö Sebastian Nordström Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.
– Tämän vuoden alusta alkaen säästöt ovat olleet suurempia taloyhtiöissä kun laitteiden säätötyöt on saatu tehtyä kuntoon, toteaa projektipäällikkö Timo-Mikael Sivula Granlund Consulting Oy:stä.
Yhtiöiden valitsemat korjaustavat perustuivat energiaoptimoinnin lisäksi mm. yhtiöiden yhdessä teettämiin kattaviin lähtötietokartoituksiin, jotka sisälsivät mm. rakennusosakohtaiset elinkaarikartoitukset, julkisivujen lämpökuvaukset, maalämpöselvityksen, 3D-mallinnuksen, kuntotutkimukset ja haitta-ainekartoitukset. Lähtötietokartoituksia yhdessä tilaamalla yhtiöt saivat kustannussäästöjä jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Osakkaita onkin ilahduttanut se, että hoitovastikkeita on voitu laskea ainakin As Oy Kajavankatu 2:ssa ja As Oy Kurjenharjussa.
Pääosin taloyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Isommalla porukalla tuli oivalluksia, joiden avulla saatiin parempi lopputulos.
– Yhteistyö ja ajatusten vaihto pelasi meidän hallitusten välillä, Pyy sanoo.
– Talojen nykyinen väritys syntyi meidän yhteisenä ajatustyönä, halusimme erottua naapuritaloista, Lappalainen huomauttaa.
Lähitaloyhtiöiden kanssa ryhmäkorjausmahdollisuuksia kannattaa selvittääkin, vaikka se ei lopulta välttämättä johtaisikaan yhteishankkeeseen.
– Yhteishankkeesta huolimatta tässäkin projektissa jokainen yhtiö teki kuitenkin loppujen lopuksi itsenäiset yhtiöpäätökset urakan sisällöstä, Nordström muistuttaa.
Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden tarpeisiin mukautuva Fortum Skarppi -palvelu optimoi lämmitystä tekoälyn avulla ja lupaa säästöä lämmityskustannuksiin. Isännöitsijä Soili Vuorinen kysyy Fortumin tuote- ja kehityspäällikkö Laura Kämpelta onko palvelu hintansa väärti.
Fortum
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Kustannustehokkuus ja ilmastoystävällisyys saivat porvoolaisen As Oy Aleksanterinkatu 17:n vaihtamaan kaukolämmöstä maalämpöön. Uusi lämmitysmuoto on jo tuonut merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Entinen puheenjohtaja ja isännöitsijä kertovat, että huolellinen suunnittelu oli avain onnistumiseen.
Vaasalainen As Oy Pankkiporsas selvitti tiensä ulos huonosta taloustilanteesta ja paransi asumisviihtyvyyttään lukuisilla pienillä hankkeilla. Tämä onnistui hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän hyvän yhteistyön ansiosta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään