Avustukset taloyhtiön ja asukkaan apuna – ARAn avustukset 2020

Vuodelle 2020 taloyhtiöille tuli haettavaksi kaksi uutta avustusta entisten latausinfra-, hissi- ja esteettömyysavustusten rinnalle. Kriteerit täyttävät osakkaat voivat edelleen hakea tarveharkintaisia korjausavustuksia. Tässä artikkelissa käsittelemme uudet avustukset ja latausinfra-avustuksen muutokset. Lisätietoja kaikista haettavissa olevista avustuksista löydät ARAn nettisivuilta.

Uusista avustuksista suurin on energia-avustus, joka tuli haettavaksi 1.2. alkaen. Avustusta myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuosittain 2021–2022. Avustuksissa pääsääntönä on, että avustettavia toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen avustuspäätöstä. Energia-avustuksen kohdalla toteutuskustannukset voidaan poikkeuksellisesti laskea mukaan vuoden alusta ja suunnittelukustannukset jo 1.10.2019 alkaen. Siirtymäaika on voimassa kesäkuun loppuun 2020, sen jälkeen noudatetaan pääsääntöä.

Avustusta myönnetään korjaushankkeen kustannuksiin, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen.

Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Energiatehokkuuden parantamista arvioidaan energiatodistuksissa käytettävällä E-luvulla ja Energiatehokkuuden paraneminen täytyy osoittaa energiatodistuksella. Avustusta voi saada myös toimiin, joiden vaikutus ei näy energiatodistuksessa, kunhan korjaushankkeen lopputulos täyttää avustuksen saamisen ehtona olevan rajan.

E-lukua tulee pienentää kerrostalossa 32 %, rivitalossa 36 % ja pientalossa 44 %, jotta avustusta voi saada. Laskennassa verrataan korjaushankkeen jälkeistä tilannetta rakennuksen alkuperäiseen tilanteeseen. Näin laskennassa voidaan huomioida kaikki jo tehdyt energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Esimerkiksi aiemmin toteutettu lämmitysjärjestelmän vaihto, lisäeristys tai lämmöntalteenotto huomioidaan energiansäästöä laskettaessa.

Tukea voi saada enintään 4 000 € huoneistoa kohden tai enintään 50 % korjaushankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Mikäli korjaus tehdään uudisrakentamisen energiatehokkuutta vastaavaan lähes nollaenergiatasoon, on tuki enintään 6 000 € huoneistoa kohden. ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan suunnittelu-, työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.

Avustusta voi saada ainoastaan energiatehokkuuden parantamisen osuuteen korjaushankkeesta. ARA on määritellyt kunkin korjaushankkeen tukikelpoiset kustannukset. Yleisimmät korjaushankkeet on esitetty oheisessa taulukossa. Taloyhtiö voi teettää hankkeen suunnittelijalla oman laskelman energiatehokkuuden parantamisen osuudesta, jos se eroaa taulukkoarvosta. ARA tarkastaa laskelmat ja päättää avustettavan määrän.

Esimerkiksi miljoonan euron julkisivuremonttiin, jonka suunnittelu- ja valvontakustannukset ovat kokonaisuudessaan 100 000, voisi saada tukea enintään 140 000 euroa. Taulukosta nähdään, että suunnittelu ja valvontakustannukset ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia, mutta itse korjaushankkeen 900 000 vain 20 % lasketaan tukikelpoisiksi. Näin tukikelpoisiksi kustannuksiksi saadaan tässä tapauksessa yhteensä 280 000 €. Avustuksen määrä on 50 % tästä kustannuksesta, kuitenkin enintään 4 000 € / huoneisto.

Kiinteistön lähtötilanne avainasemassa

Koska tuki lasketaan rakennuksen valmistumisvuoden mukaan, on lähtötilanteella suuri vaikutus siihen, kuinka helposti tukea voi saada. Suurin yksittäinen E-lukuun vaikuttava tekijä on rakennuksen pääasiallinen lämmitysenergian lähde. E-luku ei kerro suoraan energiankäytöstä, vaan sillä kuvataan laajemmin luonnonvarojen käyttöä energian tuotannossa. Tämän vuoksi lämmitykseen käytettäville energialähteille on asetettu kertoimet. Fossiilisten polttoaineiden kerroin on 1. Korkein kerroin on sähköllä, 1,2. Kaukolämmön ja rakennuksessa käytettävien uusiutuvien polttoaineiden kerroin on 0,5. Kertoimien johdosta erityisesti suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen korvaaminen tehokkaammilla lämmitysmuodoilla, kuten lämpöpumpuilla tai kaukolämmöllä, on kaikkein tehokkain tapa pienentää E-lukua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistumisestaan asti kaukolämmöllä tai lämpöpumpuilla lämmitettyjen rakennusten on huomattavasti vaikeampaa saada tukea, kuin niiden rakennusten, jotka ovat tai ovat olleet öljy- tai sähkölämmityksessä.

Avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun

Toinen kuluvan vuoden uusista avustuksista koskee kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten huoneistojen kuntotutkimuksia ja perusparannusten korjaussuunnittelua. Avustusta voidaan hakea kuntotutkimuksiin silloin, kun on aiheellinen syy epäillä sisäilmaongelmia tai kosteus- tai mikrobivauriota. Pelkkiä aistinvaraisesti tehtäviä kuntoarvioita ja -kartoituksia ei avusteta, vaan kohteessa on tehtävä rakenteita avaavia tutkimuksia ja otettava tarvittavat näytteet. Tutkimuksen perusteella tehtävä korjaussuunnittelu on myöskin avustuksen piirissä. Suunnittelua voidaan avustaa myös siinä tapauksessa, että tutkimuksiin ei ole ehditty hakea avustusta. Tutkimukset eivät kuitenkaan saa olla yli vuoden vanhoja.

Avustuksen määrä on 50 % kaikista tutkimus- ja suunnittelukustannuksista. Töitä ei saa aloittaa ennen avustuspäätöstä tai ennakkoaloituslupaa. Aran avustusohjeessa on kerrottu tarkemmin tutkimuksen ja korjaussuunnittelun tekijältä vaadittavat pätevyydet.

Mikäli taloyhtiössä tulee yksittäiseltä osakkaalta ilmoitus huonosta sisäilmasta, on usein järkevää tehdä ensin kevyt sisäilmakartoitus, jossa selvitetään ilmeiset syyt mahdolliseen sisäilmaongelmaan. Kartoituksen perusteella voidaan todeta sellaiset sisäilmaan vaikuttavat tekijät, jotka eivät vaadi varsinaisia tutkimuksia. Esimerkiksi korvausilman saantiin ja ilmanvaihdon toimintaan liittyvät ongelmat sekä selkeät kosteusvauriot voidaan usein todeta jo tällaisella nopealla ja edullisella kartoituksella. Kartoituksen perusteella taloyhtiö voi tarvittaessa kilpailuttaa laajemmat tutkimukset ja korjaussuunnittelun.

Latausinfra-avustus

Latausinfra-avustus on pysynyt pääosin ennallaan. Tukea voi hakea taloyhtiöiden latausvalmiuksien rakentamiseen, kun latauspisteitä tehdään vähintään viisi kappaletta. Tuen määrä on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. Käytännössä tukikelpoisia ovat kaikki kustannukset alkukartoituksesta maanrakennustöiden kautta aina valmiisiin latauspisteisiin. Yhtiön ei ole pakko toteuttaa latauspisteitä valmiiksi, valmius latauspisteen rakentamiseen riittää. Tälle vuodelle tukeen on tuotu mahdollisuus suuremmalle avustusprosentille, jos latauspisteiden tehoa kasvatetaan. Jos vähintään puolet latauspisteistä varaudutaan toteuttamaan 11 kW teholla, on avustuksen maksimimäärä 50 % kaikista kustannuksista. Avustuksen enimmäismäärä on aina enintään 90 000 € / hakija.

Kirjoittaja on neuvontainsinööri Kiinteistöliitossa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

23.5.2017

Taloyhtiön hallitus ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti