Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa osakkaan muutostyölle ehtoja, jos työ aiheuttaa haittaa rakennukselle, yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Eräässä oikeustapauksessa kuitenkin katsottiin, että ehdot olivat kohtuuttomat.
Tilaajille
Osakas oli muuttanut liikehuoneistonsa ravintolaksi ja tehnyt sen vuoksi huoneistossa muutostöitä. Taloyhtiön julkisivusaneerauksessa muutokset poistettiin. Osakas haastoi taloyhtiön oikeuteen, sillä hän katsoi yhtiön olevan vastuussa vahingoista.
Tilaajille
Eräässä oikeustapauksessa korkein oikeus katsoi, että osakkaalla oli oikeus asentaa ilmalämpöpumppu parvekkeelleen. Päätös on yllättävä, sillä yleensä muutostöistä täytyy ilmoittaa taloyhtiölle. Ilmalämpöpumpun asentamiseen liittyy kerrostaloissa muitakin erityisseikkoja, jotka täytyy muistaa.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä osakkaalla oli oikeus sijoittaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle. Aiemmin vakiintuneen tulkinnan mukaan läpivientien tekeminen ulkoseinään merkitsi aina sitä, että muutostyö ulottuu huoneiston ulkopuolelle. Huoneiston ulkopuolisiin muutostöihin vaaditaan lain mukaan taloyhtiön lupa.
Kunnossapitovastuunjakoa koskevat epäselvät määräykset aiheuttavat riitoja taloyhtiöissä. Erimielisyydet ovat tavallisia etenkin asuntokauppojen jälkeen, kertoo Helsingin Sanomat. Kiistoja syntyy esimerkiksi silloin, kun edellinen osakas on tehnyt huoneistoon muutoksia, joiden kunnossapitovastuu on hänellä itsellään, mutta asiasta ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä tai isännöitsijäntodistuksessa.
Vuoden 2019 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Korkeavuorenkatu 21:n korjaukselle ja muutostyölle. Hankkeessa korostui määrätietoinen toiminta suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi sekä vanhan ja uuden taitava yhteensovittaminen. Palkinnon perusteluissa Korkeavuorenkatu 21:n muutostöiden palkitsemista perusteltiin määrätietoisella toiminnalla suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi.
Kiinnityksen pettäminen vasta valmistuneessa julkisivussa oli vain yksi monista rakennusvirheistä, kun Ruoholahdenkatu 4:n toimistotalo muutettiin asunnoiksi Helsingin Kampissa, kertoo Helsingin Sanomat. Ruoholahdenkatu 4:n kohdalla sijaitseva nauhaikkunamainen toimistotalo muutettiin ensin ranskalaisin parvekkein varustetuksi asuintaloksi. Pian oli kuitenkin selvää että muutostyöt olivat epäonnistuneet pahasti.
Consti Yhtiöt Oyj tekee käyttötarkoitusmuutoksen historiallisessa kiinteistössä Helsingin Katajanokalla. Projektinjohtourakkana toteutettavan muutostyön arvo on noin 19 miljoonaa euroa. Urakka valmistuu joulukuussa 2018.
Osakas haluaa rakentaa huoneistoonsa uuden saunan muutostyöoikeuteensa vedoten. Ennen remonttiin ryhtymistä sekä osakkaan että yhtiön on kuitenkin hyvä kerrata asunto-osakeyhtiölain osoittaman muutostyöoikeuden laajuutta koskevia säännöksiä. Osakkaalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossaan.
Tässä lehdessä on viime aikoina kirjoitettu osakkaan muutostöistä, esimerkiksi oikeudesta muutostöihin piha-alueella (3/2016) sekä liikehuoneiston muuttamisesta asuinhuoneistoksi (4/2016). Muutostyöoikeuden käsittelylle ei liene siis tarvetta. Kun muutostyöt on tehty, herää yhtiössä kuitenkin kysymys siitä, kenen kunnossapitovastuulla muutostyöt jatkossa ovat.
Lakineuvontaan tulee ajoittain kysymyksiä siitä, minkälaisia muutostöitä osakas saa rivi- tai paritalon piha-alueella tehdä. Osakkaan muutostyöoikeuden kannalta merkitystä on ennen kaikkea sillä, onko piha-alue yhtiön vai osakkaan hallinnassa. Mitä eroa tällä käytännössä on ja miten yhtiö voi puuttua osakkaan luvattomasti toteuttamaan muutostyöhön?