Keijo Kaivanto
Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta osana rakennetun ympäristön suunnittelua, toteuttamista ja kunnossapitoa. Esteettömyys edistää kaikkien arjen sujuvuutta elinympäristössään.
Esteettömyys on erityisen tärkeää henkilöille, joilla on väliaikaisesti tai pysyvästi liikkumis- tai toimimisesteitä, kuten iäkkäille ja vammaisille. Se on yksi vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Suomi on ratifioinut vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, jonka mukaisesti esteettömyys on ihmisoikeusasia.
Rakennetun ympäristön esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä asetetuille tavoitteille. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusten olennaisista teknisistä vaatimuksista. Rakennuksen on oltava käyttötarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
Artikkeli on tilaajille
Suomen Kiinteistölehden tilaajana saat lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin. Sinun tarvitsee vain luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään! Oletko Kiinteistöliiton jäsen? Ota etu käyttöösi tästä
Keijo Kaivanto
Asianajaja, varatuomari Keijo Kaivanto teki pitkän uran Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. Nyt hän on Senior Adviser asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä jaKiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry:n asiamies.
Esteettömyys edistää kaikkien ihmisten arjen sujuvuutta, mutta erityisen tärkeää se on henkilöille, joilla on liikkumis- tai toimimisesteitä, kuten iäkkäille ja vammaisille. Esteettömyyssäännökset kannustavat taloyhtiöitä tekemään esteettömyyttä parantavia muutostöitä.
Tilaajille
Salolaisessa taloyhtiössä toteutettiin esteettömyyttä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä parantava pilottihanke. Tavoitteena oli saada yksinäiset ihmiset pois koloistaan ja vähällä käytöllä olevat tilat yhteiseen käyttöön.
Taloyhtiöiden esteettömyydestä puhuttaessa mieleen tulevat yleensä hissit, rampit ja automaattisesti avautuvat ovet. Mutta kaikkien taloyhtiön asukkaiden pitäisi pystyä käyttämään myös jätepistettä. Esteetöntä jätepistettä edellytetään nykyään myös jätelaissa.
Molok
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään