Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva As Oy Melkonkatu 5 vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Projekti vei monta vuotta ja vaati huolellista suunnittelua ja hallituksen puheenjohtajan tiivistä valvontaa. Se oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista, sillä yhtiö on nyt lähes nollaenergiatalo.
Lokakuun Suomen Kiinteistölehdessä kurkistetaan uusittuun energiatehokkaaseen pesutupaan ja kuullaan onnistuneesta maalämpöhankkeesta. Puhumme myös sisäilman laadusta ja selvitämme, mitä radon on ja miten sitä torjutaan.
Suomessa arvioidaan olevan jo yli tuhat maalämmöllä lämpiävää asuinkerrostaloa. Yksi näistä on Asunto Oy Espoon Aurinkokaari, jossa vuosittaiset lämmityskulut puolittuivat lämmitysmuodon vaihtamisen jälkeen.
Helsinkiläinen As Oy Katajaharjuntie 15 vaihtoi kaukolämmön usean energialähteen yhdistelmään. Poistoilman lämmön talteenotosta, maalämmöstä ja aurinkoenergiasta koostuva yhdistelmä on ollut huoleton ratkaisu ja tuonut säästöjä.
Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.
Maalämpöjärjestelmä voi olla taloyhtiölle hyvä vaihtoehto lämmityskustannusten leikkaamiseen. Järjestelmää harkittaessa kannattaa kuitenkin perehtyä sen reunaehtoihin ja teknisiin vaatimuksiin.
Kallistunut energia on saanut yhä useamman kiinteistönomistajan harkitsemaan energiaremonttia. Ukrainan tilanne tulee todennäköisesti vielä lisäämään innostusta energiaremontteihin. Valtio tukee energiaremontteja tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla.
Isännöintiliiton kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 prosenttia. Maalämpö on tutkimuksen mukaan ajanut kaukolämmön suosion ohi.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä. Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, […]
YLE kertoo kuinka Vantaan Leinelässä porataan parhaillaan maalämpökaivoja työeläkevakuuttaja Varman vuokrataloyhtiön edustalla. Varmalla on energiaremontti käynnissä seitsemässä vuokrataloyhtiössä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Yhtiöissä on yhteensä yhdeksän asuinkerrostaloa.
Isännöintiliiton viime keväänä tekemän kyselyn mukaan kaukolämmön valitsisi enää alle puolet taloyhtiöistä. Taustalla on kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.
Kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamista suunnittelevat helsinkiläiset taloyhtiöt ovat syksyn aikana hämmästelleet niin sanottua irtautumismaksua, jonka kaupungin energiayhtiö Helen perii toimenpiteestä. Keskimäärin maksu on Helenin mukaan arvonlisävero mukaan lukien 5 400 euroa, mutta se voi joissain tapauksissa nousta jopa 6 600 euroon. Maksulla Helen sanoo kattavansa kuluja: tarpeettomaksi jäävä kaukolämpöputki pitää katkaista jäätymis- ja vuotovaaran takia.