Isännöintiliiton viime keväänä tekemän kyselyn mukaan kaukolämmön valitsisi enää alle puolet taloyhtiöistä. Taustalla on kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.
Kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamista suunnittelevat helsinkiläiset taloyhtiöt ovat syksyn aikana hämmästelleet niin sanottua irtautumismaksua, jonka kaupungin energiayhtiö Helen perii toimenpiteestä. Keskimäärin maksu on Helenin mukaan arvonlisävero mukaan lukien 5 400 euroa, mutta se voi joissain tapauksissa nousta jopa 6 600 euroon. Maksulla Helen sanoo kattavansa kuluja: tarpeettomaksi jäävä kaukolämpöputki pitää katkaista jäätymis- ja vuotovaaran takia.
Lämpöpumppujen myynti vuonna 2020 kasvoi edelleen edellisen vuoden hurjista myyntiluvuista ja koronapandemiasta huolimatta. Viime vuonna asennettuun 100 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2020 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 102 000 kappaletta.
Vantaan Energia ja Quantitative Heat ovat aloittaneet geotermisen lämpölaitoksen alkutyöt Vantaan Varistossa. Aluksi porataan osissa kahden kilometrin syvyyteen ulottuva lämpökaivo, kirjoittaa Tekniikka&Talous. Syyskuun loppuun mennessä lämpökaivoa on porattu 850 metrin syvyyteen, lokakuun loppuun mennessä kahteen kilometriin.
Asuinkerrostalojen maalämpöhankkeet yleistyvät Helsingin alueella kiihtyvissä määrin. Maalämpöjärjestelmien suosio on kasvussa paremman kannattavuuden, kehittyneemmän laitetekniikan ja vihreiden arvojen yleistyessä. Kiinteistön imago ja arvo usein paranevat ekologisemman lämmitysmuodon myötä.
Leo Maaskola Oy
Rivitaloyhtiö toteuttaa maalämpöhankkeen ja muita korjauksia 490 000 euron lainalla ja laskee samalla hoitovastikettaan. Yhtälön mahdollistaa remontointi maalämpöasennuksen rinnalla, kertoo Taloussanomat. Helsingin Puistolassa vuonna 1984 rakennetun, 30 asunnon As.
Helsingin Meilahdessa sijaitsevan kerrostalon kokonaisvaltaisessa energiaremontissa talon lämmitysmuoto vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön, sähköpääkeskus uusitaan, ja taloon asennetaan maaviileän käyttöön perustuva jäähdytysverkosto, jonka avulla asuntoja voi viilentää kuumina päivinä. Samalla kiinteistön rakennusautomaatio päivitetään nykyaikaan. Nyt käynnistyvä hanke on taloyhtiöille suunnatun Energiaremontti-palvelun ensimmäinen kohde Suomessa.
Kolme taloyhtiötä toteutti yhteistyössä maalämpö- ja lämmöntalteenottohankkeen. Sen edut on huomattu ensimmäisten käyttökuukausien aikana kylmistä talvipäivistä huolimatta. Ekologisuus ja energiaomavaraisuus kiinnostavat taloyhtiöitä asumiskustannusten noustessa.
Tampereella tehtiin eilen historiaa, kun tavallisesti ostaja- ja maksajapuolella pysyttelevä taloyhtiö ryhtyi myyjäksi ja kauppasi sähkölaitokselle kaukolämpöä sadan kilowattitunnin edestä. Myyjänä on Kiinteistölehden jo vuosia seuraama As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20, jonka hanke ”liikalämmön” myymiseksi takaisin kaupungin verkkoon oli eilen tiistaina edennyt kokeiluvaiheeseen. – Testasimme kaukolämmön myyntiä.
Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60.000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin jo lähes puoli miljardia vuodessa.
Tällä hetkellä jo yli puolet pientalorakentajista valitsee maalämmön. Olemassa oleviin taloihin lämpöpumppuja asennetaan yli 50 000 kappaletta vuodessa. Motiva arvioi lämpöpumppumarkkinan kasvavan Suomessa jatkossa erityisesti suurkohteissa.
Motiva selvitti laajalla kyselyllä taloyhtiöiden kokemuksia ja tietoja lämpöpumppuinvestoinneista. Yleisimmät syyt investointeihin olivat energian ja kustannusten säästö sekä kiinteistön jälleenmyyntiarvon kasvattaminen. 75 prosenttia vastaajista, joiden taloyhtiöissä oli tehty lämpöpumppuinvestointi, arvioi sen nostaneen kiinteistön arvoa.