Mitä maalämpö vaatii?

Maalämpöjärjestelmä on osalle taloyhtiöistä hyvä vaihtoehto lämmityskustannusten leikkaamiseen. Järjestelmää harkittaessa kannattaa perehtyä sen reunaehtoihin.

Energian hinnan kallistumiselle ei näy loppua, mikä on saanut taloyhtiöt kartoittamaan vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja. Varsinkin maalämpö kiinnostaa paraikaa monia.

Maalämpöjärjestelmä koostuu energiakaivoista ja lämpöä niistä keräävästä lämmönkeruuputkistosta, maalämpöpumpusta sekä energiavaraajasta. Samassa järjestelmässä voi olla useita lämpöpumppuja ja varaajia.

Yksi ensimmäisistä selvitettävistä asioista on, onko energiakaivojen poraaminen yhtiön tontille mahdollista.

– Tiedon tästä saa kaupungin tai kunnan rakennusvalvonnalta. Suurissa kaupungeissa rakennusvalvonnalta voi tilata rakennettavuusselvityksen, josta selviävät mahdollisuudet kaivojen poraamiselle ja sijoittelulle, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.

Selvitä tilantarve sisällä ja ulkona

Maalämpöjärjestelmän laitteisto vaatii tilaa niin rakennuksesta kuin tontiltakin. Itse rakennuksessa tilaa tarvitaan lämpöpumppujen lisäksi varaajille ja liuospumpuille.

– Jos tilat on alun perin rakennettu kaukolämpölaitteistolle, ne eivät välttämättä riitä, ja tilaa on otettava käyttöön jostain muualta. Tilantarve kannattaa selvittää jo hankekartoitusvaiheessa, Kemppainen toteaa.

Tontilla tulee taas olla riittävästi tilaa, jotta riittävä määrä energiakaivoja mahdutaan poraamaan. Kaivojen määrä selviää maalämpöjärjestelmän mitoituksen yhteydessä.

– Energiakaivojen tulee olla vähintään 15 metrin päässä toisistaan. Tällöin jokaiselle kaivolle riittää lämpöä, eivätkä ne jäähdy liian nopeasti.

Toisin kuin monesti oletetaan, energiakaivoista ei voida ottaa lämpöä ikuisesti vaan ainoastaan noin 25–50 vuotta. Ajan kuluessa kaivot jäähtyvät – sitä nopeammin, mitä enemmän niitä kuormitetaan. Jäähtyneistä energiakaivoista ei saada enää lämpöä, jolloin joudutaan miettimään lämmitysratkaisua uudelleen.

– On tärkeää, että energiakaivot mitoitetaan oikein. Maalämpöjärjestelmää suunniteltaessa kaivot tulisi mallintaa siten, että ne toimivat ainakin 50 vuotta.

On tärkeää, että energiakaivot mitoitetaan oikein.

Arto Kemppainen

Varaudu muutoksiin pattereissa

Maalämpö on parhaimmillaan, kun sitä käytetään matalalämpöjärjestelmänä. Tällöin lämmitysverkostossa kiertävän veden lämpötila on matalampi kuin rakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa. Järjestelmän käyttöönotto edellyttääkin yleensä muutoksia lämmitysverkostoon ja -pattereihin.

– Maalämpöä varten lämmitysverkosto tulee mitoittaa ja säätää uudelleen. Vanhoihin pattereihin saadaan lisää tehoa virtausta lisäämällä tiettyyn rajaan asti. Joissain tapauksissa patterit voidaan joutua uusimaan, Kemppainen kertoo.

Maalämpöjärjestelmän pienempi lämmöntuotto tulee huomioida myös lämpimän käyttöveden valmistuksessa. Käyttövettä joudutaan yleensä lämmittämään myös toisella lämmönlähteellä, jotta se saadaan riittävän kuumaksi.

– Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla verkostolta palaavassa vedessä +55 °C.

Lisälämmönlähteen kustannukset

Maalämpöjärjestelmät mitoitetaan 60–80 prosentin osateholle, mikä tarkoittaa sitä, että maalämpö ei riitä yksinään kiinteistön lämmitykseen. Rinnalle tarvitaan aina myös toinen lämmönlähde.

– Järjestelmä ei kykene tuottamaan kaikkea tarvittavaa lämpöä talvipakkasilla lämmitystarpeen ollessa suurimmillaan. Loput lämmöstä joudutaan tuottamaan muulla tavalla, yleensä sähkökattilalla tai kaukolämmön avulla, Kemppainen kertoo.

Maalämpöjärjestelmää harkittaessa tuleekin huomioida myös lisälämmönlähteen käyttökustannukset. Jos järjestelmä tuottaa puuttuvan lämmitystehon sähköllä, se näkyy yhtiön sähkölaskussa.

– Lisäksi voidaan joutua uusimaan esimerkiksi sähköpääkeskus ja syöttökaapelit lisääntyvän sähkönkulutuksen vuoksi.

Jos kiinteistö on vanhastaan kaukolämmitteinen, kaukolämmityksen jättämistä maalämmön rinnalle kannattaa harkita. Kaukolämmöstä irtautuminen maksaa paljon, minkä lisäksi joudutaan tekemään muutoksia sähköjärjestelmään.

– Jos taas kaukolämpö jätetään rinnakkaiseksi lämmönlähteeksi, sähköjärjestelmään ei välttämättä tarvitse kajota. Kannattaakin olla yhteydessä kaukolämpöyhtiöön ja kysyä, millaisia hintavaikutuksia uudella hybridijärjestelmällä olisi.

Lisätietoa saa kirjasta Taloyhtiön energiatehokkaat lämmitysratkaisut (Kiinteistömedia Oy 2022).

Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2022.

Annika Pihlajamäki

Kirjoittaja työskentelee kustannustoimittajana Kiinteistömedia Oy:ssä. Hän kuuluu myös kotitaloyhtiönsä hallitukseen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.6.2016

Yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vetoaminen

Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen voi johtaa yhtiökokouksenpäätöksen pätemättömyyteen tai mitättömyyteen. Päätöksen pätemättömyyteen on reagoitava määräajassa. Helsingin hovioikeus on antanut keväällä 2016 tuomion siitä, oliko yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vedottu ajoissa (Helsingin hovioikeus 4.3.2016, nro 378).

29.11.2016

Vinkit taloyhtiölle maalämpöön siirtymisessä

Taloyhtiöiden kiinnostus maalämpöä kohtaan on noussut yhtä matkaa kaukolämmön hinnan kanssa. Kymmenessä vuodessa kaukolämmön hinta on noussut Energiateollisuus ry:n mukaan jopa 79%. Maalämpöhankkeen suunnittelu ja järjestelmien oikea mitoitus on olennaisen tärkeää, jotta toivotut ja suunnitellut hyödyt saadaan toteutumaan.

27.10.2021

Kaukolämmön kasvavista kustannuksista halutaan eroon maalämmöllä

Isännöintiliiton viime keväänä tekemän kyselyn mukaan kaukolämmön valitsisi enää alle puolet taloyhtiöistä. Taustalla on kaukolämmön kallistuminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.

16.4.2018

Espoon Soukkaan nousi ekomäki

Kolme taloyhtiötä toteutti yhteistyössä maalämpö-  ja lämmöntalteenottohankkeen. Sen edut on huomattu ensimmäisten käyttökuukausien aikana kylmistä talvipäivistä huolimatta. Ekologisuus ja energiaomavaraisuus kiinnostavat taloyhtiöitä asumiskustannusten noustessa.