Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä.
Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, katualueen tai kaupungin omistaman tontin rajasta. Mikäli tällä tavoin ei päästä riittävään energiapeittoon, kaivon porauksen voi kallistaa yleisen alueen puolelle. Viimeisenä vaihtoehtona on sijoittaa energiakaivokenttä tai sen osa kokonaan yleisen alueen puolelle.
− Maalämmön taloudellinen kannattavuus on tehnyt siitä erittäin houkuttelevan lämmitystapavalinnan viime vuosina, ja tähän huutoon yritämme kaupungilla vastata muun muassa lupien saantia helpottamalla. Maalämpö on taloyhtiöille parasta mahdollista ilmastotyötä, kun päästöjen lisäksi säästetään myös selvää rahaa, päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen sanoo.
Maalämpökaivot yleisillä alueilla Helsingissä -ohjeeseen ja pikaoppaaseen on kirjattu tarkemmat perusteet ja ehdot, joiden perusteella yleisille alueille voidaan toteuttaa energiakaivokenttiä, jotka palvelevat lähialueen kiinteistöjä. Maalämmön sijaan ohjeissa puhutaan energiakaivoista, sillä yhä useammin energiakaivoa käytetään lämmittämisen lisäksi myös jäähdyttämiseen.
Energiakaivojen rakentamisen tueksi Helsinki on jo aiemmin poistanut käytöstä maalämmön rakennusvalvonnan lupamaksut. Lisäksi kaupungin oma energiarenessanssitiimi antaa taloyhtiöille ilmaista neuvontaa energiatehokkaisiin ratkaisuihin, kuten maalämpöön siirtymisessä.
Helsingin kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteen puitteissa kasvattamaan kaupungissa käytettävän maalämmön määrää. Maalämmöllä on tarkoitus tyydyttää Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia vuodesta 2030 alkaen.
Vuoden 2021 lopussa maalämmön osuus Helsingin lämmitysenergiasta oli vielä vain noin 1,8 prosenttia Helsingin kokonaislämmitysenergiasta, mutta samalla maalämpökaivoja asennettiin jo 25 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Erityisesti kysyntä on kasvanut taloyhtiöiden parissa.
Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.
Hallitus on sopinut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Eduskuntaan viedään syksyllä esitys, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan.
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään