Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä.
Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä.
Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, katualueen tai kaupungin omistaman tontin rajasta. Mikäli tällä tavoin ei päästä riittävään energiapeittoon, kaivon porauksen voi kallistaa yleisen alueen puolelle. Viimeisenä vaihtoehtona on sijoittaa energiakaivokenttä tai sen osa kokonaan yleisen alueen puolelle.
− Maalämmön taloudellinen kannattavuus on tehnyt siitä erittäin houkuttelevan lämmitystapavalinnan viime vuosina, ja tähän huutoon yritämme kaupungilla vastata muun muassa lupien saantia helpottamalla. Maalämpö on taloyhtiöille parasta mahdollista ilmastotyötä, kun päästöjen lisäksi säästetään myös selvää rahaa, päästövähennysohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen sanoo.
Maalämpökaivot yleisillä alueilla Helsingissä -ohjeeseen ja pikaoppaaseen on kirjattu tarkemmat perusteet ja ehdot, joiden perusteella yleisille alueille voidaan toteuttaa energiakaivokenttiä, jotka palvelevat lähialueen kiinteistöjä. Maalämmön sijaan ohjeissa puhutaan energiakaivoista, sillä yhä useammin energiakaivoa käytetään lämmittämisen lisäksi myös jäähdyttämiseen.
Energiakaivojen rakentamisen tueksi Helsinki on jo aiemmin poistanut käytöstä maalämmön rakennusvalvonnan lupamaksut. Lisäksi kaupungin oma energiarenessanssitiimi antaa taloyhtiöille ilmaista neuvontaa energiatehokkaisiin ratkaisuihin, kuten maalämpöön siirtymisessä.
Helsingin kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteen puitteissa kasvattamaan kaupungissa käytettävän maalämmön määrää. Maalämmöllä on tarkoitus tyydyttää Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia vuodesta 2030 alkaen.
Vuoden 2021 lopussa maalämmön osuus Helsingin lämmitysenergiasta oli vielä vain noin 1,8 prosenttia Helsingin kokonaislämmitysenergiasta, mutta samalla maalämpökaivoja asennettiin jo 25 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Erityisesti kysyntä on kasvanut taloyhtiöiden parissa.
Rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana. Asuinrakentaminen elpyy hitaammin kuin ennakoitiin, mutta kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta.
Helsinki kannustaa keskustan taloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan uusia rakennuksia voitaisiin rakentaa vaikkapa vanhojen kortteleiden sisäpihoille. Rakennuksia voitaisiin myös korottaa tai niiden ullakoille rakentaa uusia asuntoja.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös pihasuunnittelussa. Perinteinen tapa ohjata vedet nopeasti sadevesiviemäreihin ei enää riitä, vaan tavoitteena on nykyään hidastaa veden kulkua, suodattaa ja hyödyntää se mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään