Moni taloyhtiön mittava kosteusvaurio saa alkunsa kylpyhuoneesta. Riskit olisivat vältettävissä, jos eri aikakausina rakennettujen kylpyhuoneiden erityispiirteet tunnistettaisiin ja huomioitaisiin oikein remontoidessa. Uutuuskirja Kodin märkätilat – riskit, vastuut ja korjaaminen, pureutuu näihin ongelmiin.
Joka neljäs suomalainen suunnittelee remontoivansa kylpyhuoneensa viiden vuoden sisällä. Osalle kyseessä on putkiremontin tuoma pakollinen haaste, toisille odotettu sisustusprojekti. Harva suhtautuu kylpyhuoneremonttiin tee-se-itse-projektina.
IDOn tilaaman Pohjoismaisen suihkukyselyn* perusteella enemmistö vastaajista (48%) viettää suihkussa keskimäärin 5-10 minuuttia. Suihkussa käydään pääosin kerran päivässä, puolet käy aamulla ja puolet illalla. Suuria eroavaisuuksia ei eri maiden välillä löytynyt, pohjoismaalaiset eivät lotraa suihkussa.
Moni suomalainen asunnonomistaja tekee huoneistoonsa pieniä muutoksia omin käsin. Niiden kanssa on oltava erittäin tarkkana, sillä kosteusvaurion uhka on jatkuva erityisesti kylpyhuoneessa ja muissa kosteissa tiloissa. Väärin tehty pienikin reikä voi aiheuttaa ison ongelman.
Kylpyhuoneremontin kustannuksissa säästää suuren summan rahaa, kunhan muistaa huomioida energia- ja ilmanvaihtoratkaisut jo suunnitteluvaiheessa. Koska remontti on keskimäärin 20 vuoden investointi, ei ole samantekevää, miten sen toteuttaa. Remontoidessa kannattaa ajatella muutakin kuin tilan tulevaa sisustusta ja fiiniä ulkonäköä.
Kirjassa perehdytään taloyhtiön kylpyhuoneremontteihin. Kirja esittelee tavallisimmat remontit ja kertoo, mitä selvityksiä ennen niitä pitää tehdä ja mitä määräyksiä niissä tulee huomioida. Mukana on uutta tietoa asbestista sekä vastaukset yleisimpiin kylpyhuoneaiheisiin kysymyksiin.
Marttilan rintamamiestaloalue Pitäjänmäen vieressä ei ole sellaisessa kunnossa kuin mitä Helsingin kaupungin tietokeskuksen Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -katsaus antaa ymmärtää, kirjoittaa Yle. Katsauksen mukaan viidennes Marttilan asunnoista olisi vailla lämmintä vettä, keskuslämmitystä tai kylpyhuonetta. Alue on aikoinaan rakennettu 1940-luvulla sotainvalideille ja heidän perheilleen.
Matti vuokraa yksiönsä kaverilleen Simolle. Simo pitää asunnosta hyvää huolta, kunnes saapuu marraskuu ja Simon työpaikan pikkujoulut. Tullessaan yöllä kotiin Simo menee suihkuun.
Perustaso on taso, jota noudatetaan taloyhtiön asunnoissa suorittamissa korjauksissa. Perustaso tuli terminä tutuksi myös Matille ja Maijalle, joiden asunnon kylpyhuoneessa oli paljastunut kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti, että taloyhtiö vastaa kosteusvaurion korjaamisesta ja että kylpyhuone remontoidaan perustasoon.
Osakkaan oma kylpyhuoneen parannus- tai laajennushanke on järkevää toteuttaa samalla, kun taloyhtiö teettää putkiremontin. On melko yleistä, että osakkaat haluavat toteuttaa omia hankkeita taloyhtiön remontin yhteydessä. – Noin kolmasosassa Constin taloyhtiöille tekemistä hankkeista tehdään isompia muutostöitä, kuten keittiöremontteja ja tilojen laajennuksia.
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä huoneistossaan erilaisia remontteja. Kuka nuo remontit maksaa, miten menevät vastuut ja kuka remontteja valvoo? Vastuita pohdittaessa on muistettava, että kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu tulee erottaa toisistaan.
Kun kylppäristä löytyy kosteutta, kuka selvittää vaurion syyn ja kenen kuuluu maksaa korjaukset? Entä kenen piikkiin parvekelasit korjataan? Minne soittaa, kun viemäri ei vedä tai WC-pönttö vuotaa – vai pitäisikö tällöin tehdä itse jotain?