Taloyhtiöiden home- ja kosteusongelmat saavat usein alkunsa kylpyhuoneista. Kylpyhuoneiden kuntoon ja vaurioitumiseen vaikuttavat paitsi rakenteet, pinnoitteet ja vesikalusteet myös kylpyhuoneen kunnossapito. Merkitystä on niin taloyhtiön kunnossapitotoimilla kuin asukkaan käyttötottumuksillakin.
Taloyhtiön vesijohto- ja viemäriputket kestävät käytössä keskimäärin 40–60 vuotta. Tämän jälkeen ne on uusittava. Putkien korjaamista ei kannata lykätä, koska vanhoissa ja huonokuntoisissa putkissa esiintyy esimerkiksi vuotoja normaalia herkemmin.
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien Asuntokaupan Kuntotarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jopa 30 %:ssa omakotitaloissa kylpyhuoneet ovat uusimisen tarpeessa eli ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä tarkoittaa jopa reilua 345 000 pientaloa Suomessa. Kaiken kaikkiaan 75 % rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana.
Kylpyhuoneen kosteusvaurio tuli Matille ja Maijalle täysin yllätyksenä. He olivat ostaneet huhtikuussa 2016 Helsingin Meilahdesta vuonna 1940 rakennetusta talosta asunnon perheelleen. Asunnon yleiskunto oli hyvä, ja sen kylpyhuone oli kunnostettu vuonna 1987 tehdyn putkiremontin yhteydessä.
Moni taloyhtiön mittava kosteusvaurio saa alkunsa kylpyhuoneesta. Riskit olisivat vältettävissä, jos eri aikakausina rakennettujen kylpyhuoneiden erityispiirteet tunnistettaisiin ja huomioitaisiin oikein remontoidessa. Uutuuskirja Kodin märkätilat – riskit, vastuut ja korjaaminen, pureutuu näihin ongelmiin.
Joka neljäs suomalainen suunnittelee remontoivansa kylpyhuoneensa viiden vuoden sisällä. Osalle kyseessä on putkiremontin tuoma pakollinen haaste, toisille odotettu sisustusprojekti. Harva suhtautuu kylpyhuoneremonttiin tee-se-itse-projektina.
IDOn tilaaman Pohjoismaisen suihkukyselyn* perusteella enemmistö vastaajista (48%) viettää suihkussa keskimäärin 5-10 minuuttia. Suihkussa käydään pääosin kerran päivässä, puolet käy aamulla ja puolet illalla. Suuria eroavaisuuksia ei eri maiden välillä löytynyt, pohjoismaalaiset eivät lotraa suihkussa.
Moni suomalainen asunnonomistaja tekee huoneistoonsa pieniä muutoksia omin käsin. Niiden kanssa on oltava erittäin tarkkana, sillä kosteusvaurion uhka on jatkuva erityisesti kylpyhuoneessa ja muissa kosteissa tiloissa. Väärin tehty pienikin reikä voi aiheuttaa ison ongelman.
Kylpyhuoneremontin kustannuksissa säästää suuren summan rahaa, kunhan muistaa huomioida energia- ja ilmanvaihtoratkaisut jo suunnitteluvaiheessa. Koska remontti on keskimäärin 20 vuoden investointi, ei ole samantekevää, miten sen toteuttaa. Remontoidessa kannattaa ajatella muutakin kuin tilan tulevaa sisustusta ja fiiniä ulkonäköä.
Kirjassa perehdytään taloyhtiön kylpyhuoneremontteihin. Kirja esittelee tavallisimmat remontit ja kertoo, mitä selvityksiä ennen niitä pitää tehdä ja mitä määräyksiä niissä tulee huomioida. Mukana on uutta tietoa asbestista sekä vastaukset yleisimpiin kylpyhuoneaiheisiin kysymyksiin.
Marttilan rintamamiestaloalue Pitäjänmäen vieressä ei ole sellaisessa kunnossa kuin mitä Helsingin kaupungin tietokeskuksen Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -katsaus antaa ymmärtää, kirjoittaa Yle. Katsauksen mukaan viidennes Marttilan asunnoista olisi vailla lämmintä vettä, keskuslämmitystä tai kylpyhuonetta. Alue on aikoinaan rakennettu 1940-luvulla sotainvalideille ja heidän perheilleen.
Matti vuokraa yksiönsä kaverilleen Simolle. Simo pitää asunnosta hyvää huolta, kunnes saapuu marraskuu ja Simon työpaikan pikkujoulut. Tullessaan yöllä kotiin Simo menee suihkuun.