Taloyhtiöiden home- ja kosteusongelmat saavat usein alkunsa kylpyhuoneista. Kylpyhuoneiden kuntoon ja vaurioitumiseen vaikuttavat paitsi rakenteet, pinnoitteet ja vesikalusteet myös kylpyhuoneen kunnossapito. Merkitystä on niin taloyhtiön kunnossapitotoimilla kuin asukkaan käyttötottumuksillakin. Seuraavassa on vinkkejä siihen, miten asukas voi auttaa kylpyhuonetta pysymään kunnossa.
Vaikka kylpyhuone on märkätila ja tarkoitettu peseytymiseen, veden lotraus kannattaa rajoittaa minimiin. Suihkussa kannattaa käydä nopeasti jo vedensäästösyistä. On myös hyvä huolehtia siitä, että kylpyhuone pääsee kuivumaan käyttökertojen välillä.
Vaikka kylpyhuone olisi korjattu hiljattain hyvän rakennustavan mukaan, se saattaa vaurioitua ahkerasti käytettynä korjauskuntoon jo muutamissa vuosissa.
Ihosta irtoaa suihkun aikana rasvaa ja likaa, joka kertyy kylpyhuoneen pinnoille. Kylpyhuonetta pitää sen vuoksi siivota säännöllisesti. Kannattaa ottaa tavaksi siivota vähintään suihkunurkkauksen lattiat ja seinät vaikkapa kerran viikossa.
Jos kylpyhuoneen laatta- tai silikonisaumoihin kertyy hometta – punaista, sinistä tai mustaa – se on yleensä merkki liian laiskasta tai kokonaan laiminlyödystä siivouksesta.
Toimiva ilmanvaihto on elintärkeää kylpyhuoneen kunnossa pysymiselle. Kylpyhuoneen tulo- ja poistoilmaventtiilit on pidettävä auki, myös talvipakkasilla.
Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, asukas ei saa itse muuttaa venttiilien lautasten asentoa. Tämä voi pahimmillaan sekoittaa ilmanvaihdon.
Jos kylpyhuoneen ilmanvaihtoventtiilit eivät vaikuta toimivan, asiasta tulee ilmoittaa heti taloyhtiölle. Taloyhtiön tehtävä on pitää ilmanvaihtokanavat ja -koneet kunnossa sekä huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta.
Kylpyhuoneen oven ja lattian välissä kuuluu olla vähintään senttimetrin (10 mm) korkuinen ilmarako. Tämän raon kautta kylpyhuoneeseen virtaa korvausilmaa muista huonetiloista. Monissa kylpyhuoneissa oven ilmarako on ainoa kohta, josta korvausilmaa pääsee virtaamaan sisään.
Ilmarakoa ei saa missään nimessä tukkia esimerkiksi tiivisteellä tai matolla, sillä silloin ilmaa ei pääse enää virtaamaan kylpyhuoneeseen ja seurauksena on ennen pitkää kosteusvaurio.
Jos oven alla oleva ilmarako on liian pieni, helppo tapa tehostaa ilmanvaihtoa on pitää kylpyhuoneen ovea hieman auki peseytymisen jälkeen. Painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa oven pitäminen raollaan on aina suotavaa suihkuttelun jälkeen.
Lisätietoa taloyhtiön erilaisista kylpyhuoneista sekä niiden vaurioista ja korjaamisesta löydät Kodin märkätilat – riskit, vastuut ja korjaaminen -kirjasta.
Taloyhtiön ja osakkaiden kunnossapidon vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Sen mukaan osakas vastaa huoneistonsa sisäpuolisten osien kunnossapidosta, yhtiö puolestaan rakenteista, ulko-ovista, ikkunoista, eristeistä sekä perusjärjestelmistä.
Asunto-osakeyhtiölaki määrää, mitkä kunnossapitotoimet kuuluvat taloyhtiölle ja mitkä osakkaalle. Yhtiö vastaa rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien kunnossapidosta. Osakkeenomistajalle kuuluu vastuu huoneiston sisäosien ja kiinteiden kalusteiden kunnossapidosta.
Tilaajille
Kiinteistöliitto muutti tulkintaansa pesualtaiden hajulukon kunnossapidon vastuunjaosta vuonna 2019, kun vastuunjakotaulukko uudistettiin. Uuden tulkintasuosituksen mukaan vesilukon puhdistamisvastuu siirtyi osakkaalta yhtiölle.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiön tilinpäätöskokouksessa on esitettävä kunnossapitotarveselvitys. Selvityksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota pitkäjänteisen kiinteistön hoidon tarpeeseen ja tulevien toimenpiteiden rahoituksen järjestämiseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään